Elinvoimavaliokunta, kokous 14.9.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 84 Valtuustoaloite / Kansainvälinen huvipuisto Kempeleeseen / Arto Tahkola ym.

244Dno-2021-742

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Arto Tahkola esitti aloitteen, jonka allekirjoitti myös Pia Hanski:

"Kempele on merkittävä Pohjois-Suomen kasvuveturi. Koko Suomen tasollakin olemme lukuisissa mittauksissa aivan kärkipäässä: mm. asukasmäärän kasvussa haastamme jopa pk-seutua kaupunkitasoisten palvelujen siivittämänä. Työpaikkojen ja yritysten määrä on loistavassa kasvussa. Kasvun jatkuminen ei täällä pohjoisessa ole kuitenkaan mitenkään itsestään selvää, ei Kempeleessäkään.

Luotammeko liikaa Oulun läheisyyteen ja sijaintiimme ? Pitäisikö Kempeleen P-Pohjanmaan 3. suurimpana kuntana ottaa enemmän roolia alueen menestymisestä ? Yksi keino voisi olla, että otamme tavoitteeksi yhden, jopa kansainvälisen tason matkailukohteen saamisen Kempeleeseen.

Esimerkiksi Powerparkin tai Särkänniemen tapainen huvipuisto vetäisi lapsia, nuoria ja perheitä laajasti Pohjois-Ruotsista, -Norjasta ja -Venäjältäkin. Tällaista kohdetta ei löydy koko pohjoiselta alueelta ja kuitenkin nämä ovat perheiden ykkössuosikkeja.

Huvipuiston vaikutus alueen talouteen on merkittävä. Toiminta säteilee ympärilleen muita palveluja ja tuo euroja talouteen, kaikkien tärkeiden peruspalvelujen järjestämiseen.

Jos rohkeus riittäisi tavoitella alueellisena hankkeena jotain todella isoa, kulttuuripääkaupunki 2026 kruunuksi sopisi loistavasti Guggenheim tai Louvre -tyyppinen museo. Ne vetävät matkailijoita ympäri maapallon. Esimerkiksi Bilbaon Guggenheim toi talouteen viiden ensimmäisen toimintavuotensa aikana yli miljardi dollaria, enemmän kuin kymmenen kertaa museon rakennuskustannukset.

Ymmärrettävästi mietityttää heti kustannukset ja maksajat. Idea on siinä, että kunta luo ensin selkeän ja vahvan tavoitteen ja sen jälkeen mahdollistaa, mutta ei niinkään investoi. Kunta hakee ja yhdistää osapuolet. Isojen hankkeiden kehittämiseen löytyy EU-rahoitusta mm. EKR:n kautta ja mitkä mahdollisuudet uuden elpymispaketin sisällä on: siellähän on painotuksia juuri uudistumiseen ja aluekehitykseen.

Toki mahdollinen hanke pitää suhteuttaa pohjoisen oloihin. Mutta nimenomaan arktisuus, luonto, kaamos, revontulet, jää, lumi ja yötön yö voisivat nostaa mielenkiintoa ja erottuvuutta niin, että isokin hanke voi menestyä näillä kulmilla.

Kempeleessä 7.6.2021

Arto Tahkola

kunnanvaltuutettu"

Päätös

Aloite lähetetään kunnanhallitukselle asianmukaisia toimenpiteitä varten.

Perustelut

KUNNANJOHTAJA:
Aloite lähetetään hallintopalveluiden valmisteltavaksi ja elinvoimavaliokunnan ohjaukseen.

Päätös

Päätösesitys hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Miia Marjanen, elinkeinojohtaja, miia.marjanen@kempele.fi

Perustelut

Valtuustoaloitteessa esitetään huvipuiston tai muun vastaavan erittäin vetovoimaisen kohteen saamista Zeniitin matkailualueelle. 

Zeniitin kokonaisuutta on työstetty viitesuunnitelmatyön yhteydessä vuonna 2019. Viitesuunnitelmassa Zeniittiin ehdotetaan elämysten ja tapahtumien keskusta, jossa voisi olla tapahtuma-areena, elämyskeskus, seikkailupuisto sekä kesäteatteri. Zeniitin kehittämistä on jatkettu viitesuunnitelman pohjalta kaavoituksella. Matkailuntoimenpideohjelmassa on alkuvuodesta 2020 määritelty Zeniitin alueelle tavoiteltavia kohteita. Näiden joukossa on mm. ympärivuotinen elämyspuisto/ kylpylä/liikuntakohde. Kunnan elinvoimapalvelut on kontaktoinut alueelle soveltuvia yrityksiä viitesuunnitelman ja toimenpideohjelman tavoitteiden pohjalta hieman laajemminkin. Oulun huvipuistohankkeen kariuduttua Kempeleelle avautuu taas mahdollisuus huvipuiston saamiseksi Zeniittiin - kahta isoa huvipuistoa Oulun seudulle ei mahdu. Työtä erilaisten yritysten kontaktoimiseksi jatketaan koko Zeniitin kehittämisen ajan.

Viitesuunnitelmassa on esitetty Zeniitin kehittymisen jakaantuminen vaiheisiin 1-5. Kansainvälisen tason matkailustatuksen saavuttaminen on ajoitettu vaiheeseen 4. Tämän kokoluokan matkailukeskuksen kehittäminen vie kymmeniä vuosia, eikä kansainvälisen vetonaulan saaminen alueelle ole realistista ennen kuin alue on jo valmiiksi vilkas ja kansallisesti vetovoimainen kohde.  

Matkailualueen kehittäminen vaatii kunnalta panostuksia. Kunnan on investoitava alueelle kunnallistekniikkaa, henkilöresursseja ja markkinointipanostuksia. Tämän lisäksi vetovoimaisten kohteiden saaminen alueelle tulee todennäköisesti vaatimaan lisäpanostuksia. Kunnat ovat olleet vahvasti mukana mm. Särkänniemen, Tykkimäen, Jukuparkin ja Puuhamaan investoinneissa. Vastikään Oulun kaupunki luopui erämuseon tavoittelusta, koska se olisi vaatinut liikaa investointeja kaupungilta. Helsingin Guggenheim -hankkeen taloudellisten vaikutusten arvioinnin (2016) mukaan kaupungin osuus rakentamiskustannuksista on noin 97 miljoonaa euroa ja vuotuisista nettokustannuksista noin 7 miljoonaa euroa. Museon toimintavaiheessa Helsingin arvioitu osuus vuosittaisesta verotulosta on 1,3 miljoonaa euroa. Verotulojen lisäksi kohde tuo alueelle elinvoimaa ja vetovoimaisuutta. 

Tahtotila vetovoimaisen kohteen saamiseksi Zeniittiin on julkilausuttu jo viitesuunnitelmassa ja matkailun toimenpideohjelmassa. Kunnan elinvoimapalvelut työskentelee suunnitelmien mukaisen tahtotilan saavuttamiseksi. Suuren alueen kehittäminen vie kuitenkin aikaa, ja vuosi 2026 tulee liian aikaisin ison vetovoimakohteen tavoittelemiseksi. Elinvoimavaliokunta jatkaa kuitenkin ajatuksen työstämistä ja pohtii, mitä kulttuurivuosi voisi merkitä Zeniitin osalta.

 

Valiokunnan ohjaus:

Elinvoimavaliokunta (14.9.2021):

Elinvoimavaliokunta oli tyytyväinen valtuustoaloitteen vastineeseen.

Mahdolliset ohjauksesta poikkeavat näkemykset: