Kunnanhallitus, kokous 24.11.2025

Perustelut

Talousarvion 2026 aikataulujen mukaisesti yksiköt ovat syöttäneet järjestelmään talousarviolukunsa. Ensimmäinen versio talousarviosta 2026 on selvästi alijäämäinen. Talousarvioluvut käydään läpi kokouksessa, minkä perusteella resurssivaliokunta ohjaa talousarviovalmistelua.

Resurssivaliokunta (30.9.2025):
Resurssivaliokunta kävi keskustelua talousarviosta 2026 ja ohjaa, että toimintakulut käydään kertaalleen tarkasti yksiköissä läpi siten, että toimintakulujen kokonaiskasvu on enintään 1,0 % ja lisäsäästötarve 2.2 milj. euroa. Investoinnit vuodelle 2026 tulee tarkastella välttämättömyyden mukaan ja tarpeen tullen siirtää suunnitelmavuosille. Toimintatuottoja tulee tarkastella kertaalleen läpi ja arvioida mahdollisimman realistisesti.

Perustelut

Talousarvion 2026 aikataulujen mukaisesti yksiköt ovat syöttäneet järjestelmään talousarviolukunsa. Ensimmäinen versio talousarviosta 2026 on selvästi alijäämäinen. Talousarvioluvut käydään läpi kokouksessa, minkä perusteella resurssivaliokunta ohjaa talousarviovalmistelua ja kunnanhallitus antaa raamin talousarvion jatkovalmistelulle.

Resurssivaliokunta (30.9.2025):
Resurssivaliokunta kävi keskustelua talousarviosta 2026 ja ohjaa, että toimintakulut käydään kertaalleen tarkasti yksiköissä läpi siten, että toimintakulujen kokonaiskasvu on enintään 1,0 % ja lisäsäästötarve 2,2 milj. euroa. Investoinnit vuodelle 2026 tulee tarkastella välttämättömyyden mukaan ja tarpeen tullen siirtää suunnitelmavuosille. Toimintatuottoja tulee tarkastella kertaalleen läpi ja arvioida mahdollisimman realistisesti.

Talousjohtaja:
Ehdotan, että resurssivaliokunnan ohjauksen mukaisesti kunnanhallitus asettaa toimintakulujen kasvun tavoiteraamiksi enintään 1 %:a. Lisäksi investointeja tarkastellaan välttämättömyyden mukaan ja tarvittaessa siirretään tuleville vuosille. Toimintatuotot käydään myös läpi ja ne arvioidaan mahdollisimman realistisesti.

Perustelut

Elinvoima- ja työllisyysvaliokunta käsittelee talousarvion omasta näkökulmastaan.

Valiokunnan ohjaus:

Elinvoima- ja työllisyysvaliokunta (14.10.2025):

Elinvoima- ja työllisyysvaliokunta merkitsi esittelyn tiedoksi ja ohjasi elinvoima- ja työllisyyspalveluiden talousarvioon, että selvitettäisiin näkökulmia kuntoutuslääkärimallista kuntaliitosta sekä naapurikunnista ennen päätöksentekoa sen suhteen. Elinvoima- ja työllisyysvaliokunta määritteli elinvoiman mittareiden tavoitteet vuodelle 2026.

Perustelut

Tekninen johtaja ja kunnallistekniikkapäällikö tulevat kokoukseen esittelemään talousarvion 2026 investointeja.

Resurssivaliokunta (14.10.2025):
Resurssivaliokunta ohjaa etenemään vuodelle 2026 esitetyillä investointien talousarvioluvuilla. Resurssivaliokunta on tyytyväinen maltilliseen investointikulujen kehitykseen vuodelle 2026 ja suunnitelmavuosille.

Perustelut

Tekninen johtaja ja kunnallistekniikkapäällikö tulevat kokoukseen esittelemään talousarvion 2026 investointeja.

Valiokunnan ohjaus:
Hyvinvointi- ja palveluvaliokunta ohjaa etenemään investoinneissa suunnitelman mukaisesti. Valiokunta kiittää, että investointeja on karsittu merkittävästi.

Perustelut

Hyvinvointi- ja palveluvaliokunta käsittelee talousarvion sivistys- ja vapaa-aikapalveluiden osalta.

Valiokunnan ohjaus:
Hyvinvointi- ja palveluvaliokunta merkitsee talousarvion tiedoksi.

Perustelut

Resurssivaliokunnan ohjattaviin palveluihin kuuluvat talous- ja henkilöstöhallinto, tietohallinto, ateria- ja puhdistuspalvelut sekä tilapalvelut. Näiden palveluiden päälliköt esittelevät talousarvionsa valiokunnalle. Lisäksi käydään läpi ensi vuodelle tulevat uudet vakituiset palvelussuhteet.
 

Resurssivaliokunta (28.10.2025):
Resurssivaliokunta kävi keskustelua yleispalveluiden sekä tilapalveluiden talousarvioista ja merkitsee talousarvioesittelyt tiedoksi.

Perustelut

Elinvoima-​ ja työllisyysvaliokunta ohjasi edellisessä kokouksessaan selvittämään näkökulmia kuntoutuslääkärimallista kuntaliitosta sekä naapurikunnista ennen päätöksentekoa. Valiokunta jatkaa kokouksessa asian käsittelyä saatujen tietojen pohjalta. 

Valiokunnan ohjaus:

Elinvoima- ja työllisyysvaliokunta (28.10.2025):

Elinvoima- ja työllisyysvaliokunnan enemmistö ohjasi, että selvitetään hankerahoituksen mahdollisuutta kuntoutuslääkäritoimintaan, mutta suhtaudutaan positiivisesti yhden vuoden pilottihankkeeseen muiden kuntien kanssa yhteistyössä. Pilotti toteutettaisiin vuoden 2026 aikana ja budjettiin varattaisiin 25 000 euroa pilotin toteuttamiseksi. Pohteen kanssa jatketaan neuvotteluita ja vahvistetaan yhteistyötä pysyvän mallin aikaansaamiseksi. 

Perustelut

Kuntalain 110 §:n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -​suunnitelma on laadittava siten,​ että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -​suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet.

Kempeleen kunnan yksiköt ovat arvioineet ensi vuoden talousarvionsa ja ne on koostettu koko kunnan talousarvioksi vuodelle 2026. Talousarvio 2026 on noin -0,7 milj. euroa alijäämäinen ja tilikauden tulos talousarviossa on -1,4 milj. euroa alijäämäinen. 

Toimintatuotot ovat 10,6 milj. euroa ja ne pienenevät muutetusta talousarviosta 2025 n. -8,4 %:a (1 milj. euroa). Toimintatuottojen lasku johtuu pääasiassa maanmyyntivoittojen pienemisestä. Ulkoisia toimintakuluja on 79,2 milj. euroa ja ne kasvavat vain 0,9 % (0,7 milj. euroa). Toimintakulut kasvavat vain 0,9 %:a (0,7 milj. euroa) edellisen vuoden muutetusta talousarviosta. Toimintakulujen kasvu on erittäin alhainen, kun sitä vertaa keskimääräisiin Kempeleen kasvuprosentteihin aiemmilta vuosilta. Alhaista toimintakulujen kasvua selittää talousarvioon esitetyt talouden sopeutustoimet ja lisäksi kunnan kasvun ja siitä johtuvan palvelutarpeen hidastuminen. Talousarvion toimintakulujen kasvu on kunnanhallituksen asettaman raamin mukainen.  

Verotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 52,9 milj. euroa. Verotulot kasvavat 4,8 %:a (2,4 milj. euroa), mikä on kohtuullisen hyvä kasvuprosentti ottaen huomioon kansallisen talous- ja työllisyystilanteeseen. Valtionosuuksia arvioidaan kertyvän n. 24 milj. euroa. Valtionosuuksien kehitys on jäämässä kohtuullisen heikoksi, sillä valtionosuudet kasvaisivat vain 2,7 %:a (0,6 milj. euroa). Heikkoa kasvua selittää keväällä maan hallituksen kevään kehysriihessä tekemä valtionosuuksien 75 milj. euron leikkaus, jonka vaikutus Kempeleen kunnalle oli n. 0,5 milj. euroa.

Vuodelle 2026  investointeja on leikattu merkittävästi talouden sopeutustoimena ja niitä on yhteensä 9,5 milj. euroa. Maanmyyntituloja arvioidaan kertyvän 2,9 milj. euroa.

Uuden lainan nostoon varaudutaan 10,5 milj. eurolla ja vanhoja lainoja lyhennetään 7,5 milj. euroa. Lainakanta kasvaa näin vain 3 milj. euroa, mikäli koko lainannostovaltuutus käytettäisiin. Lainakanta olisi vuoden lopussa n. 5500 euroa/asukas ja se kasvaisi n. 150 eurolla per asukas. Lainat ja vuokravastuut olisi vuoden lopussa 7600 euroa/asukas.  Lainakannan kasvu olisi näin edellisvuosia pienempi johtuen pääasiassa investointin sopeuttamisesta nykyiseen taloustilanteeseen.

Suunnitelmavuodet 2027 ja 2028 ovat myös alijäämäisiä, mutta niiden arviointiin liittyy suurta epävarmuutta mm. mahdollisesti voimaan tulevan valtionosuusuudistuksen vuoksi. Suunnitelmavuosina mm. lukion rakentaminen nostaa investointien kokonaismäärään, minkä  seurauksena velkamäärän arvioidaan kasvavan suunnitelmavuosina. 

Valiokunnan ohjaus:
Hyvinvointi- ja palveluvaliokunta ohjaa lisäämään tonttien luovutusta kunnan kasvun turvaamiseksi huomioiden palveluverkon kestävyys. Investointien ja peruskorjausten yhteydessä pyydetään kriittistä tarkastelua kalustehankintoihin. Valiokunnan niukka enemmistö ohjaa, että Kempelelisää ei lakkauteta. Esille tuli myös näkemys, että Kempelelisä poistettaisiin määräaikaisesti. Kempelelisän poistamisesta syntyneen säästön tilalle esitettiin esimerkiksi tonttimyynnin lisäämistä tai Zimmarin asiakasmaksujen nostoa. 
Valiokunnan enemmistö ohjaa, että e​​​​sioppilaiden koulukuljetuksen kilometrirajaa ei nosteta. Valiokunnassa esitettiin, että Kempele-opiston tunnit tulisi olla kokonaan osallistujien kustantamia valtionosuuksien rahoittamien opetustuntien ylimenevältä osalta. Valiokunnan enemmistö ohjaa kuitenkin etenemään talousarvioesityksen mukaisesti, ja vähentämään opiston tuntimäärää 1000 tuntia.

Perustelut

Kempeleen Vesihuolto Oy:n ja Koy Kempeleenkartanon toimitusjohtajat saapuvat pykälän alkuun esittelemään talousarvionsa ja tavoitteet vuodelle 2026.

Kuntalain 110 §:n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -​suunnitelma on laadittava siten,​ että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -​suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet.

Kempeleen kunnan yksiköt ovat arvioineet ensi vuoden talousarvionsa ja ne on koostettu koko kunnan talousarvioksi vuodelle 2026. Talousarvio 2026 on noin -0,7 milj. euroa alijäämäinen ja tilikauden tulos talousarviossa on -1,4 milj. euroa alijäämäinen. 

Toimintatuotot ovat 10,6 milj. euroa ja ne pienenevät muutetusta talousarviosta 2025 n. -8,4 %:a (1 milj. euroa). Toimintatuottojen lasku johtuu pääasiassa maanmyyntivoittojen pienemisestä. Ulkoisia toimintakuluja on 79,2 milj. euroa ja ne kasvavat vain 0,9 % (0,7 milj. euroa). Toimintakulut kasvavat vain 0,9 %:a (0,7 milj. euroa) edellisen vuoden muutetusta talousarviosta. Toimintakulujen kasvu on erittäin alhainen, kun sitä vertaa keskimääräisiin Kempeleen kasvuprosentteihin aiemmilta vuosilta. Alhaista toimintakulujen kasvua selittää talousarvioon esitetyt talouden sopeutustoimet ja lisäksi kunnan kasvun ja siitä johtuvan palvelutarpeen hidastuminen. Talousarvion toimintakulujen kasvu on kunnanhallituksen asettaman raamin mukainen.  

Verotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 52,9 milj. euroa. Verotulot kasvavat 4,8 %:a (2,4 milj. euroa), mikä on kohtuullisen hyvä kasvuprosentti ottaen huomioon kansallisen talous- ja työllisyystilanteeseen. Valtionosuuksia arvioidaan kertyvän n. 24 milj. euroa. Valtionosuuksien kehitys on jäämässä kohtuullisen heikoksi, sillä valtionosuudet kasvaisivat vain 2,7 %:a (0,6 milj. euroa). Heikkoa kasvua selittää keväällä maan hallituksen kevään kehysriihessä tekemä valtionosuuksien 75 milj. euron leikkaus, jonka vaikutus Kempeleen kunnalle oli n. 0,5 milj. euroa.

Vuodelle 2026  investointeja on leikattu merkittävästi talouden sopeutustoimena ja niitä on yhteensä 9,5 milj. euroa. Maanmyyntituloja arvioidaan kertyvän 2,9 milj. euroa.

Uuden lainan nostoon varaudutaan 10,5 milj. eurolla ja vanhoja lainoja lyhennetään 7,5 milj. euroa. Lainakanta kasvaa näin vain 3 milj. euroa, mikäli koko lainannostovaltuutus käytettäisiin. Lainakanta olisi vuoden lopussa n. 5500 euroa/asukas ja se kasvaisi n. 150 eurolla per asukas. Lainat ja vuokravastuut olisi vuoden lopussa 7600 euroa/asukas.  Lainakannan kasvu olisi näin edellisvuosia pienempi johtuen pääasiassa investointin sopeuttamisesta nykyiseen taloustilanteeseen.

Suunnitelmavuodet 2027 ja 2028 ovat myös alijäämäisiä, mutta niiden arviointiin liittyy suurta epävarmuutta mm. mahdollisesti voimaan tulevan valtionosuusuudistuksen vuoksi. Suunnitelmavuosina mm. lukion rakentaminen nostaa investointien kokonaismäärään, minkä  seurauksena velkamäärän arvioidaan kasvavan suunnitelmavuosina. 

Resurssivaliokunta (18.11.2025):
Resurssivaliokunta kiittää Kiinteistö Oy Kempeleenkartanon ja Kempeleen Vesihuolto Oy:n toimitusjohtajia esityksistä ja merkitsee esitykset tiedoksi. Resurssivaliokunta on tyytyväinen tytäryhtiöiden toimintaan.

Resurssivaliokunta kävi keskustelua talousarviosta 2026 ja ohjaa, että talousarvio 2026 hyväksytään ja esittää yksimielisesti seuraavia muutoksia:
- ​​​​Kempele-lisää ei lakkauteta
- esioppilaiden koulukuljetuksen kilometrirajaa ei nosteta
- asiakasmaksuja tulee tarkastella ja korottaa tarpeen mukaan niissä yksiköissä, joissa se on mahdollista esimerkiksi virkistysuimala Zimmarissa (aikuisten lippujen ja ulkopaikkakuntalaisten ryhmähintojen korotus)
- pientalojen tonttitarjontaa (3-5 tonttia) tulee lisätä asukasmäärän kasvun takaamiseksi Kempeleessä
- pitkän ajan tavoitteena lainanhoitokatteen tulisi olla yli 1, mikä tarkoittaa, että tulorahoitus riittää lainanhoitokuluihin.

Mahdolliset ohjauksesta poikkeavat näkemykset:
Resurssivaliokunnassa esitettiin myös, että avoimen varhaiskasvatuksen toimintaa ei supistettaisi.

Perustelut

Tekninen johtaja ja kunnallistekniikkapäällikö tulevat kokoukseen esittelemään talousarvion 2026 investointeja.

Yhteisöllisyysvaliokunta (18.11.2025):

Yhteisöllisyysvaliokunta kiittää esittelystä ja merkitsee esityksen tiedoksi.

Perustelut

Kuntalain 110 §:n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -​suunnitelma on laadittava siten,​ että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -​suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet.

Kempeleen kunnan yksiköt ovat arvioineet ensi vuoden talousarvionsa ja ne on koostettu koko kunnan talousarvioksi vuodelle 2026. Talousarvio 2026 on noin -0,7 milj. euroa alijäämäinen ja tilikauden tulos talousarviossa on -1,4 milj. euroa alijäämäinen. 

Toimintatuotot ovat 10,6 milj. euroa ja ne pienenevät muutetusta talousarviosta 2025 n. -8,4 %:a (1 milj. euroa). Toimintatuottojen lasku johtuu pääasiassa maanmyyntivoittojen pienemisestä. Ulkoisia toimintakuluja on 79,2 milj. euroa ja ne kasvavat vain 0,9 % (0,7 milj. euroa). Toimintakulut kasvavat vain 0,9 %:a (0,7 milj. euroa) edellisen vuoden muutetusta talousarviosta. Toimintakulujen kasvu on erittäin alhainen, kun sitä vertaa keskimääräisiin Kempeleen kasvuprosentteihin aiemmilta vuosilta. Alhaista toimintakulujen kasvua selittää talousarvioon esitetyt talouden sopeutustoimet ja lisäksi kunnan kasvun ja siitä johtuvan palvelutarpeen hidastuminen. Talousarvion toimintakulujen kasvu on kunnanhallituksen asettaman raamin mukainen.  

Verotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 52,9 milj. euroa. Verotulot kasvavat 4,8 %:a (2,4 milj. euroa), mikä on kohtuullisen hyvä kasvuprosentti ottaen huomioon kansallisen talous- ja työllisyystilanteeseen. Valtionosuuksia arvioidaan kertyvän n. 24 milj. euroa. Valtionosuuksien kehitys on jäämässä kohtuullisen heikoksi, sillä valtionosuudet kasvaisivat vain 2,7 %:a (0,6 milj. euroa). Heikkoa kasvua selittää keväällä maan hallituksen kevään kehysriihessä tekemä valtionosuuksien 75 milj. euron leikkaus, jonka vaikutus Kempeleen kunnalle oli n. 0,5 milj. euroa.

Vuodelle 2026  investointeja on leikattu merkittävästi talouden sopeutustoimena ja niitä on yhteensä 9,5 milj. euroa. Maanmyyntituloja arvioidaan kertyvän 2,9 milj. euroa.

Uuden lainan nostoon varaudutaan 10,5 milj. eurolla ja vanhoja lainoja lyhennetään 7,5 milj. euroa. Lainakanta kasvaa näin vain 3 milj. euroa, mikäli koko lainannostovaltuutus käytettäisiin. Lainakanta olisi vuoden lopussa n. 5500 euroa/asukas ja se kasvaisi n. 150 eurolla per asukas. Lainat ja vuokravastuut olisi vuoden lopussa 7600 euroa/asukas.  Lainakannan kasvu olisi näin edellisvuosia pienempi johtuen pääasiassa investointin sopeuttamisesta nykyiseen taloustilanteeseen.

Suunnitelmavuodet 2027 ja 2028 ovat myös alijäämäisiä, mutta niiden arviointiin liittyy suurta epävarmuutta mm. mahdollisesti voimaan tulevan valtionosuusuudistuksen vuoksi. Suunnitelmavuosina mm. lukion rakentaminen nostaa investointien kokonaismäärään, minkä  seurauksena velkamäärän arvioidaan kasvavan suunnitelmavuosina. 

Yhteisöllisyysvaliokunta käsittelee talousarviota erityisesti valiokunnan vastuualueiden näkökulmasta. 

Yhteisöllisyysvaliokunta (18.11.2025):

Yhteisöllisyysvaliokunta on tyytyväinen annettuun esittelyyn ja merkitsee esityksen tiedoksi.

Valiokunnalla ei ollut erityisiä huomioita talousarvioon liittyen.