Kunnanhallitus, kokous 24.5.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 194 Kempeleen asemakaavan muutos, Kunnantalon alue / Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan hyväksyminen

244Dno-2021-60

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Suvi Jänkälä, kaavasuunnittelija, suvi.jankala@kempele.fi

Perustelut

Valmistelijat: kaavasuunnittelija Ruusa Degerman ja kaavoittaja Kaija Muraja.

Kempeleen kunnanhallitus on päättänyt 16.4.2018 (§ 128) kunnantalon kiinteistöstä luopumisesta ja purkamisesta sekä alueen kehittämisen käynnistämisestä viivytyksettä. Asemakaavamuutoksesta ja sen tavoitteista on keskusteltu valtuustoseminaarissa 13.11.2017 sekä Kempeleen kunnan valiokunnissa.

Kunnantalon alueen asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia valiokuntien ohjauksissaan esiin nostamia kehittämisaihioita ja määritellä kunnantalon tontille uusi käyttötarkoitus.

Suunnittelualue sijaitsee Kempeleen Keskustan tilastoalueen (101) pienalueella Asemanseutu (002). Asemakaavan muutos sijoittuu Eteläsuomentien ja rautatien väliselle alueelle, jolla Kempeleen kunnantalo sijaitsee.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (kokouksen liitteenä) kuvataan kaavahankkeen perustiedot, vuorovaikutusmenettelyt, kaavaprosessin eteneminen ja sen aikana tehtävät selvitykset sekä vaikutusten arvioinnit. Kunnantalon alueen kaavoitus käynnistetään osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisella ja vuorovaikutusmenettelyiden käynnistämisellä.

Kaavoittaja:
Asemakaavan muutos koskee Kempeleen asemakaavan korttelia 2003 ja siihen liittyviä liikennealueita. Ehdotan, että asemakaavan muutos ja laajennus kuulutetaan vireille ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville.

Tekninen johtaja:
Ehdotan, että kunnanhallitus hyväksyy kaavoittajan ehdotuksen.

KUNNANJOHTAJA:
Kunnanhallitus hyväksyy teknisen johtajan päätösehdotuksen.

KHALL 21.5.2018 § 164:
Päätösesitys hyväksyttiin.

______

Valmistelijat: kaavasuunnittelija Laura Felin p. 040 4860 394 ja kaavasuunnittelija Suvi Jänkälä p. 040 5452 383

Asemakaavamuutosta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 20.6. – 31.8.2018. Kuulemisaikana pyydettiin lausunnot viranomaisilta ja muilta kaavahankkeen osallisilta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja sen riittävyydestä saatiin neljä (4) lausuntoa viranomaisilta ja muilta osallisilta. Valiokunnat ovat ohjanneet kaavamuutosta sen käynnistämisvaiheessa ja kaavarunkojen valmistelussa. Suunnittelualueen maanomistajilta ja asukkailta saatiin neljä (4) kirjallista mielipidettä.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa lausunnon kaavamuutoksesta antoivat Pohjois-Pohjanmaan museo (arkeologia ja rakennettu kulttuuriympäristö), Oulu-Koillismaan Pelastuslaitos sekä Liikennevirasto. Pohjois-Pohjamaan museo huomautti arkeologisen kulttuuriperinnön osalta, että mikäli […] alueelle tullaan esittämään nykyisestä poikkeavaa maankäyttöä, on kaavaprosessin yhteydessä varauduttava selvittämään onko alueelta löydettävissä historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä. Pohjois-Pohjanmaan museo totesi rakennetun kulttuuriperinnön osalta, että jäljellä oleva vanha (paikallisesti arvotetut kohteet) rakennuskanta tulee huomioida asemakaavamuutoksessa. Liikennevirasto edellytti lausunnossaan muun muassa, että melun- ja tärinäntorjunnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota haittojen ennaltaehkäisyyn toimintojen sijoitusratkaisuista päätettäessä. Kaavatyön yhteydessä tulee laatia riittävät selvitykset melun ja tärinän leviämisestä ja osoittaa niiden pohjalta riittävät kaavamääräykset haittojen torjumiseksi.

Muilla viranomaisilla ei ollut huomautettavaa kaavamuutoksen suunnittelukokonaisuuteen liittyen.

Alueen asukkailta tuli neljä kirjallista mielipidettä. Mielipiteissä toivottiin kunnanpalveluiden säilymistä kuntakeskuksessa, Asemantien ja Saukkotien liikennejärjestelyjen muuttamista, vastustettiin korkeiden kerrostalojen sijoittamista Sammonkujan läheisyyteen ja toivottiin, että Asemanseudun alue säilyy pienimittakaavaisena vehreänä omakotitaloasumisen paikkana.

Kuntalaisia on osallistettu paikkatietopohjaisella Harava-kyselyllä, josta saatiin 50 vastausta. Hankkeesta 23.8.2018 järjestetty 1. sai liikkeelle noin 20 kuntalaista. Kyselyn ja ideaillan aikana saatu palaute oli samansuuntaista. Kuntalaiset toivovat alueelle julkisia ja yksityisiä palveluja kuten kunnanvirastopalveluja, kulttuuripalveluja, kahviloita ja kauppoja. Alueen toivotaan olevan tulevaisuudessa laadukas melko tiivis asumisen ja palvelujen kokonaisuus. Lisäksi Asukkaiden kokemuksia rautatien tärinävaikutuksista on kartoitettu tärinäkyselyllä 24.9.–5.10.2018. Kaavahanketta on ideoitu myös teknisten palvelujen sisällä.

Saatu palaute otetaan huomioon kaavarunkovaihtoehtojen ja niistä edelleen muokattavan kaavaluonnoksen laadinnassa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatuihin palautteisiin laaditaan vastineet seuraavassa kaavaluonnosvaiheessa.

Viranomaislausuntojen perusteella on nähty tarpeelliseksi teettää lisäselvityksiä alueen arkeologisista arvoista (väliraportti valmistunut 15.10.2018). Kempele on kunnantalon hankkeellaan mukana ympäristöministeriön käynnistämässä Kuntapilotti-hankkeessa, jossa viisi suomalaista kuntaa kehittää vuoden ajan yhdessä ohjelmistotoimittajien kanssa tietomallipohjaista kaavaa ja digitaalisen kaavoituksen suunnittelukäytäntöjä sekä uudenlaista kaavan pohjakarttakonseptia. Saman hankkeen puitteissa testataan Geologian tutkimuskeskuksen kanssa maaperän rakennettavuusmallia, josta saatava rakennettavuusaineisto valmistuu alkukeväästä 2019.

Maankäytön kehityskuvaan liittyvä keskustavisio tulee ohjaamaan kunnantalon alueen asemakaavamuutoksessa tehtäviä valintoja sen osalta, mitä toimintoja alueelle osoitetaan. Valiokunnille esiteltiin kunnantalon asemakaavamuutoksen kaavaluonnosversioita (4 kpl), jotka poikkesivat toisistaan alueelle osoitettujen toimintojen, rakentamisen tehokkuuden, rakennuskorkeuden ja pysäköintiratkaisujen suhteen, ja haettiin ohjausta siitä, mihin suuntaan kaavaluonnoksia tulisi viedä.

Resurssivaliokunta (16.10.2018):
Resurssivaliokunta ohjaa, että kunnantalon alueelle tulisi olla tiivistä keskustamaista rakentamista ja asemakaavaa tulisi kehittää versioiden VE3 ja VE4 pohjalta. Radan varteen tulisi sijoittaa korkeaa asuntorakentamista ja tulisi selvittää miten lähelle rataa voidaan sijoittaa korkeaa asumista. Lisäksi tulee selvittää kerrostalojen enimmäiskerroskorkeus ja kaavaan tulee varata riittävästi autopaikkoja. Kaavan tulee mahdollistaa kokoustilojen ja palvelupisteen sijoittamisen alueelle.

Elinvoimavaliokunta (16.10.2018):
Valiokunta ohjaa, että keskustaa tulisi kehittää vahvasti nykyisellä paikallaan. Käyttötarkoitusvaihtoehdoista VE3 on sopivin kokonaisuutena. Y-tilaa tulee olla riittävästi. Liiketiloja tulee mahdollistaa vielä enemmän.  Lisäksi asuinrakentaminen voisi olla tehokkaampaa (VE4).

Palveluvaliokunta (16.10.2018):
Palveluvaliokunnan mielestä kunnantalon alueelle voidaan sijoittaa kuntalaisten palvelupiste, johon voisi yhdistää kahvila-ravintolatoimintaa ja katetun oleskelualueen. Kunnan hallinnollista toimistotilaa ei välttämättä tarvitse sijoittaa alueelle. Kunta tarvitsee monikäyttöisen auditorio-tyyppisen tilan, joka soveltuisi mm. valtuuston kokoontumispaikaksi ja erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Palveluvaliokunta esittää maltillista asuinrakentamisastetta (vaihtoehto 2) huomioiden viihtyisyys mm. viheralueet. Alueelle voisi sijoittaa lähikauppatoimintaa ja erilaisia liiketiloja. Palveluvaliokunta esittää, että alueen pysäköinti halutaan toteutettavaksi rakenteellisella pysäköinnillä, jossa huomioidaan tulevaisuuden energialähteiden käyttö.

Yhteisöllisyysvaliokunta (16.10.2018):
Yhteisöllisyysvaliokunnan näkemyksen mukaan asemakaavamuutoksen vaihtoehdoista kolmas eli tehokas ja urbaani keskusta olisi kannatettavin. Alueen tulisi sisältää asumista, puistoalueita ja kunnan palveluita, ei kuitenkaan perinteistä kunnantaloa vaan muunneltavia monitoimitiloja. Kaavan tulisi mahdollistaa pysäköinti kansien alla sekä tukea joukkoliikenteen kehittämistä. Huomiota tulisi kiinnittää ympäristön viihtyisyyteen ja monipuolisuuteen sekä kunnantalon alueen ja Ollakan alueen yhteenhitsautumiseen. Valiokunta edellyttää lisäksi, että tonteilla nyt sijaitsevien asuinrakennusten vuokralaisten suhteen toimitaan vastuullisesti.

Ohjauksen perusteella valiokunnissa esitetyt kaavaluonnosversiot on pelkistetty kahteen kaavarunkovaihtoehtoon ja kaavarunkoselostusaihioon, jotka ovat esityslistan liitteinä. Kaavarunkoselostusta täydennetään kunnanhallituksen kokoukseen mennessä vaikutusten arviointia koskevilta osiltaan.

Kaavarungoissa esitetään kaksi erilaista vaihtoehtoa alueen rakenteesta, tiiviydestä, toiminnoista ja kaupunkikuvasta. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on VE 1 3,2 ha ja VE 2 3,3 ha. Kaavarunkojen kuulemisen tarkoituksena on saada palautetta eri toimijoilta mahdollisimman varhain kaavan valmisteluvaiheessa. Kaavarunkojen kuulemisesta saadun palautteen jälkeen aloitetaan varsinaisen kaavaluonnoksen työstäminen.

Kaavoittaja:
Ehdotan, että päätösesityksen liitteiden mukaiset kunnantalon korttelin asemakaavamuutoksen vaihtoehtoiset kaavarunkoluonnokset sekä niihin liittyvä selostus asetetaan nähtäville.

Tekninen johtaja:
Ehdotan, että kunnanhallitus hyväksyy kaavoittajan ehdotuksen.

KUNNANJOHTAJA:
Kunnanhallitus hyväksyy teknisen johtajan päätösehdotuksen.

KHALL 5.11.2018 § 344:
Päätösesitys hyväksyttiin.

______

Valmistelija: kaavasuunnittelija Suvi Jänkälä p. 040 5452 383

Kaavarunkovaihtoehdot ovat olleet julkisesti nähtävillä 21.11.-7.12.2018. Kaavarungoista on pyydetty lausunnot viranomaisilta ja verkkotoimijoilta, järjestetty yhteisesittely valiokunnille sekä järjestetty avoin yleisötilaisuus 28.11.2018.

Valiokunnilta on pyydetty ohjausta seuraaviin kysymyksiin:

1. Kumpi kaavarunko otetaan luonnoksen pohjalle (maltillinen/tehokas)?

2. Mitkä valitsemanne kaavarungon ominaisuudet on ainakin säilytettävä?

3. Mitä kaavarungossa on ainakin muutettava?

4. Mitä toisesta kaavarunkovaihtoehdosta on tuotava mukaan luonnokseen?                    

Elinvoimavaliokunta (13.11.2018):
1.Valiokunta linjaa, että otetaan luonnoksen pohjalle tehokas vaihtoehto. 3.Valiokunta ohjaa, että alueelle tuleva pysäköinti olisi kerrospysäköintiä.

Palveluvaliokunta (13.11.2018):
1. Vaihtoehto 1 tehostettuna

2. Säilytettävää: viheralueet, kunnan palvelupiste

3. Muutettavaa: tehokkaampi rakentaminen

4. Vaihtoehdosta 2 siirrettävää: työpaikkarakentaminen, rakenteellinen pysäköinti, talvitori

5. Muita huomioita: tulevaisuuden energialähteiden käyttö ja energiaomavaraisuus, kaupunkiviljelyalue, kiertotalous

Resurssivaliokunta (13.11.2018):
Resurssivaliokunta ohjaa ottamaan luonnoksen pohjaksi vaihtoehdon 2:tehokas. Kaavarungon ominaisuuksista on säilytettävä jatkokäsittelyssä kunnantalon korttelin käytön tehokkuus. Kaavarungossa on selvitettävä, onko 12 kerroksinen kerrostalo riittävä vai voisiko olla korkeampi. Lisäksi on selvitettävä keskustan alueen näkymiä rautatieasemalta katsottuna. Kaavarungossa voisi muuttaa julkisen rakennuksen paikkaa esille tien varteen. Toisesta kaavarunkoehdotuksesta mukaan voisi tuoda puistoaluetta, jos mahdollista.

Yhteisöllisyysvaliokunta (13.11.2018):
Tehokkaampi suunnitteluvaihtoehto on yhteisöllisyysvaliokunnan näkemyksen mukaan kuntakeskus ajatusta paremmin tukeva vaihtoehto. Valiokunnan mielestä kuitenkin aiemman ohjauskierroksen 3. vaihtoehto olisi kaikkein toimivin, sillä se sisälsi vain yhden korkean pysäköintitalon, kunnan palveluita ja yhden mahdollisesti yli 8 kerroksisenkin talon. Autokansien päälle valiokunta ideoi viherrakentamista. Suunnittelussa tulisi erityisesti kiinnittää huomiota Ollakan alueen yhteen hitsautumiseen sekä monipuolisiin ja toimiviin joukkoliikennettä tukeviin ratkaisuihin.

_____

Vaihtoehdoista on saatu seitsemän viranomaislausuntoa ja neljä mielipidettä osallisilta. Viranomaislausunnon antoivat: Kempeleen Vesihuolto Oy, Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö, Telia Finland Oyj, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus sekä Pohjois-Pohjanmaan museo arkeologisen kulttuuriperinnön ja rakennetun kulttuuriympäristön osalta.

Viranomaisten antamat lausunnot ovat esityslistaliitteinä.

Lausuntojen johdosta kaavan laadinnassa on otettu huomioon suunnittelualueen sijainti Oulun kaupunkiseudun yhden aluekeskuksen ydinalueella, Oulun seudun laatukäytävä ja pohjavesialue sekä paikallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Osallisten mielipiteet koskivat toimintojen näkyvyyttä rautatielle, maanalaista pysäköintiä sekä julkisten palvelujen sijoittamista alueelle. Yleisötilaisuuden palaute on kuvattu kaavaselostuksessa.

Asemakaavan muutosluonnoksessa alueelle on osoitettu asumisen, toimistojen ja kaupan sekä yleisten rakennusten kortteleita. Liikennealueita osoitetaan aluetta palvelevalle sekä läpiajoliikenteelle. Suunnittelualueen pinta-ala on kaikkiaan noin 5,3 hehtaaria. Korttelialueiksi on osoitettu kaavassa 3,1 hehtaaria ja yleisiksi alueiksi on 2,2 hehtaaria. Pääkäyttötarkoitukseltaan asumisen korttelialuetta on yhteensä 2,2 ha ja rakennusoikeutta noin 19000 k-m2, pääkäyttötarkoitukseltaan muuta kuin asumisen aluetta on yhteensä 0,9 ha ja rakennusoikeutta noin 5400 k-m2. Kaavamuutos toteutuessaan mahdollistaa noin 380 uutta asukasta ja yli 200 uutta työpaikkaa.

Nimistötoimikunta on kokouksessaan 23.9.2020 esittänyt alueen uusiksi kadunnimiksi Hallituskatua ja Valtuustokujaa sekä puiston nimeksi Asemanpuistoa.

Kaavaratkaisua ja sen vaikutuksia on kuvattu asemakaavamuutoksen valmisteluvaiheen aineistossa. Kokouksen liitteinä ovat rekisterikarttaote (liite 2), 29.9. päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma (liite 3), OAS- ja kaavarunkovaiheen lausunnot (liitteet 4-5) sekä 30.9.2020 päivätyt asemakaavaselostus ja luonnosvaiheen asemakaavakartta (liite 6).

Nimistötoimikunta on kokouksessaan 23.9.2020 esittänyt alueen uusiksi kadunnimiksi Hallituskatua ja Valtuustokujaa sekä puiston nimeksi Asemanpuistoa.

Kaavaratkaisua ja sen vaikutuksia on kuvattu asemakaavamuutoksen valmisteluvaiheen aineistossa. Kokouksen liitteinä ovat rekisterikarttaote (liite 2), 29.9. päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma (liite 3), OAS- ja kaavarunkovaiheen lausunnot (liitteet 4-5) sekä 30.9.2020 päivätyt asemakaavaselostus ja luonnosvaiheen asemakaavakartta (liite 6).

Kaavoittaja:
Kempeleen asemakaavan muutos koskee Keskustan tilastoalueella (101) Asemanseudun pienalueen korttelia 2001-2003 sekä niihin liittyviä liikennealueita ja Ristisuon pienalueen (003) rautatiealuetta sekä Ollakan pienalueen (006) yleisen tien aluetta. Kaavalla muuttuvat korttelit 2001-2003 ja muodostuvat korttelit 2013-2014 sekä näihin liittyviä puisto- ja liikennealueita.

Ehdotan, että kunnantalon aluetta koskeva asemakaavamuutoksen valmisteluvaiheen aineisto asetetaan nähtäville kuulemista varten.

Tekninen johtaja:
Ehdotan, että kunnanhallitus hyväksyy kaavoittajan ehdotuksen.

KUNNANJOHTAJA:
Kunnanhallitus hyväksyy teknisen johtajan päätösehdotuksen.

KHALL 5.10.2020 § 254:
Päätösesitys hyväksyttiin.

_____

Resurssivaliokunta (23.11.2020):
Resurssivaliokunta merkitsee saamansa esittelyn tiedoksi. Valiokunta ohjaa, että kunnan toimintoja sijoitetaan kunnantalon alueen asemakaava-alueelle. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon koronapandemian tuoma kokemus etätyön vaikutuksesta tilatarpeisiin. Valiokunta näkee monipuolisten kirjastopalveluiden sijoittamisen alueelle positiivisena. Valtuustosali nähdään monikäyttösalina. Valiokunta pitää tärkeänä yhteisötilojen suunnittelua hankkeen yhteydessä. Valiokunta on huolissaan p-alueiden riittävyydestä.

Resurssivaliokunta näkee AL-tonttien monipuolisen käytön olennaisena, erikoisliikkeet mukaan lukien. Y-tontin kasvattamista on syytä harkita.

Rakennustapaohjeen tulee edellyttää laadukasta rakentamista.

Palveluvaliokunta (10.11.2020):
Palveluvaliokunta esittää Y-tontin suunnitteluun seuraavia asioita:

  • monikäyttöistä kokoontumistilaa mm. valtuuston kokouksiin
  • lounasravintola/ tilausravintola
  • hiljaisia työskentelytiloja
  • kysely henkilöstölle, missä määrin tarvitaan kunnan toimintojen keskitettyä toimistotilaa sote-uudistus huomioiden
  • kunnan palvelupiste
  • ilmaista parkkitilaa
  • kirjastotoimintaa kehitetään edelleen kaikissa kirjaston nykyisissä toimipisteissä
  • palveluvaliokunta ei nähnyt tarpeelliseksi rakentaa uutta kulttuuritilaa, koska siihen tarkoitukseen on tiloja riittävästi kunnan alueella

Palveluvaliokunta ottaa kantaa rakennustapaohjeisiin, kun niistä on luonnos valmisteltu.

Elinvoimavaliokunta (1.12.2020):
Elinvoimavaliokunta ohjaa, että Y-tontille suunnitellaan kunnan toimintoja sekä monikäyttöinen sali, joka toimii myös kulttuuritilana. Lisäksi ravintola- ja kahvilatilaa tulee olla. AL-tonteilla tulee olla muutakin kuin asumista. K-tontin osalta voidaan tarkastella muitakin vaihtoehtoja. Rakentamisen tulee olla ilmastoystävällistä ja yhtenevää.

Yhteisöllisyysvaliokunta (1.12.2020):
Valiokunnan näkemyksen mukaan Y- tontilla voisi olla seuraavanlaisia toimintoja:

  • kuntalaisten olohuone
  • kirjastopalvelut
  • valtuustosali, joka sopisi valtuuston, kunnanhallituksen, valiokuntien ym. kokoustoimintaan, mutta joka olisi muunneltavissa esim. kansalaisopiston ja muuhun tapahtumakäyttöön sopivaksi tilaksi
  • Oulu10 -tyyppinen asiointipiste
  • elävyyttä tuovat ravintolat/kahvilat
  • esteettömät tilat.

Asunto- ja liiketonttien sitovista määräyksistä valiokunta esitti näkemyksinään, että alimmissa kerroksissa kadun puolelle sijoitettaisiin liiketiloja, joissa palveluita, esim. kampaamo, kahvila.

Rakennustapaohjeita valiokunta ohjasi siten, ettei seinissä olisi pelkkää tiiltä, betonia ja puuta vaan viihtyisyyttä saataisiin esim. muraalilla ja viherseinällä. Valkoinen väri toisi valoisuutta alueelle.

_____

Asemakaavan muutoksen valmisteluvaiheen aineisto on ollut nähtävillä 21.10.–20.11.2020. Kuulemisaikana on pyydetty lausunnot viranomaisilta ja muilta kaavahankkeen osallisilta. Asemakaavan luonnosaineistosta on saatu viisi (5) viranomaislausuntoa sekä seitsemän (7) mielipidettä osallisilta.

Viranomaislausunnon antoivat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Väylävirasto, Pohjois-Pohjanmaan museo arkeologisen kulttuuriperinnön ja rakennetun kulttuuriympäristön osalta, Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö, Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy, Kempeleen Vesihuolto Oy ja Finavia.

Palautteen johdosta on mm. teetetty meluselvitys, tarkennettu vaikutustenarviointia, laajennettu kaavarajausta, muokattu rakennusmassojen sijaintia sekä madallettu maamerkkirakennuksen kerroslukua 16:sta 12:een. Yhteenveto valmisteluvaiheen palautteesta ja siihen laadituista vastineista kaavarunkovaihe mukaan lukien on esityslistan liitteenä.

Luonnosaineisto on esitelty kaikille neljälle valiokunnalle (ohjaukset edellä.)

Kempeleen asemakaavan muutos koskee Keskustan tilastoalueella (101) Asemanseudun pienalueen (002) kortteleita 2001-2003 sekä niihin liittyviä liikennealueita ja Ristisuon pienalueen (003) rautatiealuetta sekä Ollakan pienalueen (006) yleisen tien aluetta. Suunnittelualue on kooltaan 5,97 ha.

Laaditulla asemakaavan muutoksella kaava-alueelle osoitetaan pääkäyttötarkoitukseltaan asumiseen tai asuin- ja liikerakentamisen yhdistelmään 3,4 ha tonttimaata, yleisten toimintojen alueeksi 2709 neliömetrin tontti sekä pysäköinti, liikenne ja viheralueita. Rakennusoikeutta osoitetaan kaava-alueelle 28045k-m2. Alue on luonteeltaan pääosin tiivis ja keskustamainen säilyttäen myös viihtyisyyttä lisäävää puustoa ja väljempää rakennetta. Ratkaisut edistävät joukkoliikenteen kehittämistä sekä maankäytön kehityskuvan mukaista kuntakeskuksen kasvua.

Kokousliitteinä ovat kaavaratkaisua ja sen taustoja esittelevä kaavaselostus, 16.2.2021 päivätty ehdotusvaiheen asemakaavakartta, päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä rakennustapaohje.

Kaavoittaja:
Ehdotan, että kunnanhallitus hyväksyy liitteen mukaiset vastineet valmisteluvaiheessa saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin, ja että kunnantalon aluetta koskeva Kempeleen asemakaavan muutos rakennustapaohjeineen asetetaan nähtäville ehdotusvaiheen kuulemista varten.

Tekninen johtaja:
Ehdotan, että kunnanhallitus hyväksyy kaavoittajan ehdotuksen.

KUNNANJOHTAJA:
Kunnanhallitus hyväksyy teknisen johtajan päätösehdotuksen.

Päätös

Päätösesitys hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Tuomo Perälä, tekninen johtaja, tuomo.perala@kempele.fi

Perustelut

Muut valmistelijat: Kaija Muraja, kavoittaja, kaija.muraja@kempele.fi, Suvi Jänkälä, kaavasuunnittelija, suvi.jankala@kempele.fi

Kempeleen kunnantalon alueen asemakaavamuutos oli ehdotuksena nähtävillä 3.3.-2.4.2021. Kaava-aineistoista saapui 8 viranomaislausuntoa ja 4 muistutusta. Lausunnot koskivat meluun ja tärinään liittyviä määräyksiä, teleliikennemaston poistumista, liikennevaikutusten arviointia ja luonnontilan lähtötietoja. Muistutukset koskivat liikennejärjestelyjä ja niiden vaatimia aluevarauksia, rakentamisen korkeutta, nimistöä ja puuston säilyttämistä. Lisäksi kaavalle suoritettiin kävely- ja pyöräilyauditointi, jossa ehdotettiin asiakaspolkupyöräpaikoitusta sekä annettiin katusuunnitteluvaiheeseen liittyviä neuvoja.

Elinvoimavaliokunta ohjasi 23.2.2021, että korkeiden rakennusten laatuun tällä alueella on kiinnitettävä erityistä huomiota ja alueen rakentamisessa pyritään maamerkkimäisyyteen. Resurssivaliokunta ohjasi 2.3.2021, että kaavassa tulee ottaa huomioon sähköautojen ja -pyörien latausmahdollisuus.

Asemakaavamuutos koskee Keskustan Asemanseudun korttelin 2001 tonttia 1, korttelia 2002 ja korttelin 2003 tontteja 1, 2, 6-9, sekä niihin liittyviä puisto- ja liikennealueita. Lisäksi kaava koskee Ristisuon pienalueen rautatiealuetta sekä Ollakan pienalueen yleisen tien aluetta. Asemakaava muuttaa kortteleita 2001-2003 ja muodostaa korttelit 2013 ja 2014 sekä niihin liittyviä puisto- ja liikennealueita. Kaavamuutosalue on pinta-alaltaan noin 5,79 ha. Asemakaavassa on osoitettu kaksi asuinpientalojen tonttia (AP), yksi asuinkerrostalojen tontti (AK), kaksi asuinkerrostalojen tai rivitalojen tonttia (AKR), kahdeksan asuin, liike- ja toimistorakennusten tonttia (AL), yksi yleisten rakennusten tontti (Y), yksi autopaikkojen korttelialue (LPA) sekä puistoa (VP), lähivirkistysaluetta (VL) ja liikennealueita. Kaava edistää Kempeleen kuntakeskusken rakentumista kaupunkimaisena sekoittuneiden toimintojen ydinkeskustana ja edistää joukkoliikenteen kehittämistä. Kaava mahdollistaa laskennallisesti 540 asukasta ja 170 työpaikkaa alueella vaiheittain noin 10-15 vuoden aikana.

Kokousliitteinä ovat kaavaratkaisua esittelevä kaavaselostus, asemakaavakartta määräyksineen ja kaava-alueen rakennustapaohje. Kaavaselostusta on täydennetty vaikutustenarvioinnin ja lähtötietojen osalta. Asemakaavakartan merkintöjä on selkeytetty ja lausuntojen edellyttämät täydennykset on tehty yleismääräyksiin. Liitteenä ovat myös ehdotusvaiheen palautteet sekä niihin laaditut vastineet.

Kaavoittaja:
Ehdotan, että kunnanhallitus hyväksyy saapuneisiin lausuntoihin ja muistutuksiin laaditut vastineet.

Ehdotan, että Keskustan Asemanseudun korttelin 2001 tonttia 1, korttelia 2002 ja korttelin 2003 tontteja 1, 2, 6-9, sekä niihin liittyviä puisto- ja liikennealueita ja Ristisuon pienalueen rautatiealuetta sekä Ollakan pienalueen yleisen tien aluetta koskeva asemakaavan muutos rakennustapaohjeineen viedään kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi.

Tekninen johtaja:
Ehdotan, että kunnanhallitus hyväksyy kaavoittajan ehdotuksen.

KUNNANJOHTAJA:
Kunnanhallitus hyväksyy teknisen johtajan päätösehdotuksen.

Päätös

Päätösesitys hyväksyttiin.

Tiedoksi

Kaavoitus

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukiellon peruste

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

  • vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
  • virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
  • etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)
  • oppilaan arviointia (Perusopetuslaki 42c §)