Perustelut
KHO on vuosikirjapäätöksessään 2023:20 todennut, että kunta ei voi hallintosäännöllään rajoittaa vaalikelpoisuutta toimielimiin. Kunnassa voidaan ottaa käyttöön kuntalain 31 §:n mukainen valiokunta- tai puheenjohtajamalli, mutta kunta ei voi harkintaansa perustuen rajoittaa vaalikelpoisuutta toimielimiinsä enempää kuin kuntalaki edellyttää.
Kuntalain 31 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan kunnanhallitukseen ja lautakuntaan voidaan valita vain valtuutettuja ja varavaltuutettuja, jolloin lautakuntaa voidaan kutsua valiokunnaksi (valiokuntamalli). Kempeleen kunnan hallintosäännössä on rajattu kunnanhallituksen, valiokuntien, tarkastuslautakunnan ja viranomaislautakunnan jäsenyys vain valtuutettuihin. Edellä mainitun KHO:n vuosikirjapäätöksen johdosta Kempeleen kunnan hallintosääntöön kirjattua vaalikelpoisuusmääräystä on laajennettava siten, että se vastaa kuntalaissa säädettyä valiokuntamallia.
Toinen merkittävä muutos olisi puheenjohtajien kuukausipalkkio, joka voitaisiin valita vuosipalkkion ja kokouspalkkioiden sijasta. Kokouspalkkiot muista kuin siitä toimielimestä, jossa luottamushenkilö toimii puheenjohtajana, maksettaisiin edelleen normaalin käytännön mukaisesti. Mahdollisuus koskisi valtuuston, kunnanhallituksen, valiokuntien ja tarkastuslautakunnan puheenjohtajaa. Kuukausipalkkion määrä on laskettu lisäämällä vuosipalkkioon kunkin toimielimen vuosien 2021 ja 2022 keskimääräisten kokousmäärien mukainen puheenjohtajan korotettu kokouspalkkio 165 euroa. Kunnanhallitus on kokoontunut keskimäärin 30 kertaa, valtuusto 9 kertaa, tarkastuslautakunta 13 kertaa ja valiokunnat 17 kertaa. Valiokuntien kokousmäärien välillä on jonkin verran hajontaa erityisesti vuoden 2021 osalta, jolloin palveluvaliokunta kokoontui 22 kertaa ja yhteisöllisyysvaliokunta 12 kertaa. Vuoden 2022 aikana ero kaventui siten, että palveluvaliokunta kokoontui 20 kertaa ja yhteisöllisyysvaliokunta 13 kertaa, ja vuoden 2023 ennusteen mukaan palveluvaliokunta kokoontuisi 17 kertaa ja yhteisöllisyysvaliokunta 15 kertaa. Kokousten määräerojen tasoittuminen selittyy valiokuntien tehtäväkentän muutoksilla. Kuukausipalkkion mahdollistaminen ei laskennallisesti lisäisi palkkiokuluja, mutta kustannusmuutoksia voi syntyä palkkahallinnon transaktiokustannusten ja kuukausimallin vaihtelevan hyödyntämisen kautta. Mikäli lisäkustannuksia syntyy, ne ovat marginaalisia ja niiden arvo on enimmilläänkin 500-1000 euroa vuodessa. Lisäkustannusten määrä jää enimmilläänkin pienemmäksi kuin toimielinten yhden kokouksen aiheuttamat kulut. Kokousmäärien vaihdellessa vuosittain jonkin verran, muutosta voidaan pitää vuosittaisiin vaihteluihin nähden kustannusneutraalina.
Uudessa kuukausipalkkiossa ei olisi kyse osa-aikaisesta tai päätoimisesta luottamushenkilötehtävästä, vaan muutoksen tarkoituksena on palkkiomaksun jaksotuksen muuttaminen neljännesvuosittaisesta kuukausittaiseksi.
Hallintosääntöön on lisäksi tehty joitakin pienempiä tarkennuksia. Muutoksilla on vaikutus sivistysjohtajan ja varhaiskasvatuksen johtajan välisiin toimivaltasuhteisiin esioppilaisiin liittyvän päätösvallan osalta sekä henkilöstöpäällikön toimivaltaan kirjoittaa lausuntoja ja todistuksia työnantajan puolesta. Vaikutuksia toimielinten ja viranhaltijoiden välisiin toimivaltasuhteisiin ei ole.
Ehdotettavat muutokset 1.1.2024 alkaen:
2 luku 1 § 3 momentti: Momenttiin lisätty lause "Kunnanhallitus vastaa hyvinvointialueen kanssa käytävistä neuvotteluista, jotka koskevat tehtävien hoitamiseen liittyvää yhteistyötä, tavoitteita ja työnjakoa." Lisäys olisi informatiivinen, sillä kunnanhallitus vastaa nykyiselläänkin kunnan puheoikeuden käyttämisestä kuntalain nojalla.
3 luku 2 § 2 momentti ja 3 momentti: Varavaltuutetun nimeäminen on mahdollistettu kunnanhallituksen ja jaoston jäseneksi tai varajäseneksi valiokuntamallin kuntalain mukaisesti.
3 luku 3 § 1 momentti ja 3 momentti: Pykälä on muokattu valiokuntamallin mukaiseksi mahdollistamalla varavaltuutetun valinta valiokunnan jäseneksi. Momentista on poistettu valtuutetun oikeus tulla nimetyksi valiokuntaan, ellei häntä ole nimetty kunnanhallitukseen, sillä tasa-arvolain 4 a §:n 1 momentin vaatimukset ja varavaltuutettujen mahdollisuus tulla valituksi valiokunnan jäseniksi voi aiheuttaa tilanteen, jossa valtuutettuja jää valitsematta valiokuntaan valtuuston sukupuolijakauman vuoksi.
3 luku 4 §: Poistettu vaatimus, jonka mukaan tarkastuslautakunnan jäsenten tulee olla valtuutettuja. Tarkastuslautakuntaan voidaan valita kuka tahansa henkilö, joka täyttää yleisen vaalikelpoisuusehdon ja tarkastuslautakunnan jäsenyydelle säädetyt erityiset kelpoisuusehdot.
3 luku 5 §: Varavaltuutetun valinta viranomaislautakuntaan on mahdollistettu valiokuntamallin edellyttämällä tavalla.
6 luku 17 §: Henkilöstöpäällikölle kirjattu toimivalta antaa todistukset, selvitykset ja lausunnot työnantajan nimissä. Kirjaus olisi uusi. Henkilöstöpäällikön tehtävän luonteeseen kuuluu työnantajan edustaminen henkilöstöä koskevissa asioissa, jolloin on perusteltua osoittaa henkilöstöpäällikölle toimivalta hoitaa henkilöstöprosesseja työnantajan nimissä. Pykälän 2 momenttiin on kirjattu vastaava toimivalta esihenkilöille omia alaisia koskevissa henkilöstöasioissa, joka on nykyisellään voimassa oleva määräys.
12 luku 1 § 9 kohta: Kohtaan on lisätty erityinen tuki, joka nykyisellään kuuluisi sivistysjohtajan päätösvaltaan, vaikka asiakkuus ei kohdistu opetustoimeen. Muutoksen jälkeen toimivaltarajat määräytyisivät asiakkuuden perusteella joko varhaiskasvatukseen tai opetustoimeen. Muutos on toiminnallisesti perusteltu, jotta päätösvalta ei olisi eri prosessilla kuin vastuu asiakkaan palvelun järjestämisestä.
12 luku 1 § 15 kohta: Kohta olisi uusi. Muutostarve perustuu 9 kohdan tavoin tarpeeseen saada pidennettyä oppivelvollisuutta koskeva päätösvalta saman prosessin alaisuuteen kuin asiakkuus.
13 luku 3 §: Momentti olisi uusi. Toimielinten kokouskutsun lähettämisen määräajasta voitaisiin poikkeusoloissa ja normaaliolojen häiriötilanteissa poiketa, jos päätöksentekoa olisi tarvetta nopeuttaa. Muutos koskisi muita toimielimiä kuin valtuustoa. Erityisistä syistä kokouskutsun lähettämisen määräajasta voidaan poiketa jo nykyiselläänkin muissa toimielimissä, joten lisäys olisi informatiivinen eikä muuttaisi nykytilaa.
24 luku 9 a §: Pykälä olisi uusi ja mahdollistaisi kuukausipalkkion maksamisen valtuuston, valiokuntien, kunnanhallituksen ja tarkastuslautakunnan puheenjohtajalle. Kuukausipalkkion muodostumisperustetta ja vaikutuksia on selostettu tarkemmin edellä.
24 luku 10 §: Toimituspalkkion suuruus on nykyisellään 100 euroa. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että toimituspalkkio olisi toimituksen määränneen palkkion suuruinen. Toimituspalkkioon oikeuttavia kokouksia on muutamia vuodessa ja ne ovat kunnanhallituksen määräämiä. Muutoksella ei olisi mainittavia kustannusvaikutuksia, mutta se keventäisi kunnan palkkionmaksun hallinnollista prosessia.
24 luku 15 §: Pykälään lisättäisiin 2 momentti: Puheenjohtajille, jotka ovat valinneet 9 A §:ssä tarkoitetun kuukausipalkkion, maksetaan palkkio kuukausittain. Kokouspalkkiot ja vuosipalkkiot maksettaisiin edelleen 1 momentin mukaisesti neljännesvuosittain, mutta niille puheenjohtajille, jotka valitsisivat kuukausipalkkion, maksettaisiin palkkio joka kuukausi. Kuukausipalkkion valinneille puheenjohtajille suoritettaisiin edelleen neljännesvuosittain kokouspalkkiot niistä toimielimistä, joissa he eivät toimi puheenjohtajana.
Hallintojohtaja:
Ehdotan, että kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se hyväksyy hallintosääntömuutokset.
Ehdotus
Esittelijä
-
Tuomas Lohi, kunnanjohtaja, tuomas.lohi@kempele.fi
Kunnanjohtaja:
Kunnanhallitus hyväksyy hallintojohtajan päätösehdotuksen.