Kunnanhallitus, kokous 29.10.2024

§ 322 Valtuustoaloite / Kempeleen kunnan alueella olevien valtaojien sekä niihin liittyvien sivuhaarojen ojitusyhteisöjen henkiin herättämiseen / Jorma Kananen ym.

244Dno-2024-402

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Perustietoa aloitteen taustasta ja sen tarpeellisuudesta:
Kaavoituksen ja sen myöten asuntojen ja asvaltin määrien lisääntyessä kunnan alueella veden maahan imeytymisen määrät ovat karkeasti tonttineliötä kohden menneet jopa alle puoleen, verrattaessa kyseisen maaston rakentamattomaan aikaan. Imeytymisen määrään vaikuttaa suuresti perusmaan kyky läpäistä vettä suodattaen sen jopa pohjaveteen, eli onko maasto esim. sora vai savi aluetta, sekä rakentamisen myötä alueen suljetun pinnan neliömäärään. Tällöin ojiin kohdistuva veden valumaamäärä kaavoitusalueilta on jopa tuplaantunut aiheuttaen ojien alajuoksuille mm. pelloille ongelmia. Sekä rakennuksille mitkä ovat alavilla mailla, vaikka ne aikoinaan on rakennettu kunnan määrittelemään rakennuskorkoon, surin haitta on ns. ”valesokkelilla” rakennetuille taloille mm. Niittyrannassa.

Säiden muutoksien myötä on ennusteiden mukaan tulevina vuosina odotettavissa suurempia vuorokautisia sademääriä, esim. vuonna 2023 enimmillään Luonungissa satoi 40mm/vrk, rankkasateena n.15mm tunnissa. Valtakunnallisissa mittauksissa sademäärän vaihtelu vuonna 2023 eri paikkakunnilla Kesä-Syyskuun välissä oli 55,7mm-103,3mm (https://www.ilmatieteenlaitos.fi/vuosi-2023). Karkean selvitykseni mukaan uusimmat tonttikohtaiset viivästysjärjestelmät viivyttävät noin 10-20mm sateet, riippuen tonttikohtaisesta hulevesimääriin vaikuttavista neliömääristä (katto ja asvaltti neliöt) ja yllä mainitusta maalaji vaihtelusta sekä hetkellisestä sateen rajuudesta. Kun haihtumista ei huomioida, vesi hakee aina reitin alemmas, kaavoitusalueiden imettymisen mahdollisuus on rakentamisen myötä oleellisesti vähentynyt ja ennustetun ilmastonmuutoksen myötä sateiden määrät tulevat kasvamaan. Jo nykyisillä
sademäärillä hulevesien valuminen siirtyy alaville maille ongelmia aiheuttaen, esim, Niittyranta ja Paitturi sekä viljelymaille. Tulevaisuudessa kasvavat sademäärät nostavat tulvariskiä, kun ojat tukkeentuvat liettymisen ja kasvillisuuden vuoksi lisää, jos niille ei tehdä ns. tasausviivan korjausta, esim. sille tasolle mille ne on aikoinaan kaivettu.

Kempeleen kunnan maaston peruskuivatus, sadevesien ja kaavoitusalueiden ns. hulevesien mereen ohjaus perustuu kaivettuihin ojien (kanavien) toimivuuteen hyöty-/valuma-alueilla. Nämä valtaojat on perattu pääsääntöisesti 40-50 vuotta sitten.

Alla on luettelo eri ojista ja mille alueelle ne ja niiden sivuhaarojen vaikutuspiirissä olevat hyötyalueet/valuma-alueet ja miltä kunnan alueelta ne pääsääntöisesti muodostuvat:
Myllyoja ja sen sivuhaarat mm. Latovainionoja ja Vääräoja. => Kuivattaa mm. Tähkälän, Paitturin, Kuivalanperän, Väärälänperän aina Linnakankaalle asti.
Salmioja ja Niskaoja sivuhaaroineen => mm. Kuivattaa Sarkkirantaa ja Hahtorantaa
Kullionoja ja sen sivuhaarat => Kuivattaa mm. Niityrantaa, Ollakkaa, Riihivainiota, Ristisuota sekä Kokkokangasta
Tuohinonoja sivuhaaroineen esim. Kokelinoja => Kuivattaa mm. Zeppeliiniä, Ylikylää, Metsärinnettä, Ketolanperää
Peräoja ja siihen laskee mm. Niskaoja, Kullionoja, Tuohinonoja, Naulaoja, => Kuivattaa mm. Kuokkamaata, Sipolaa ja Rajakorven aluetta.

Mielestäni kunnassa kuivatus on katsottu ns. paikkakohtaisesti välittämättä muutoksien seurauksista alaville maille. Miksi kunnassa ei ole tapahtunut todellista kokonaisvaltaista hulevesien hallintaa, vaikka siihen on panostettu konsultteja työllistämällä jo 5-8 vuotta sitten.
Joten alla on lainaus Pöyry Finland Oy tekemästä Kempeleen kunnan hulevesien hallintasuunnitelma 29.6.2016, rev. 20.6.2019 1010001450-001

”Copyright © Pöyry Finland Oy
Kempele on kasvava kunta ja sen alueella on käynnissä useita kaavahankkeita. Suurin osa uusista kaavoitettavista alueista sijaitsee siten, että niiden hulevedet tulevat ennestään kuormittamaan tällä hetkellä ongelmissa olevia alueita. Siksi hulevesien hallintaan tulee
kaavatyön aikana kiinnittää erityistä huomiota.

Kunta jakautuu neljään valuma-alueeseen. Kunnan itäosat ovat Merikosken osavalumaaluetta, josta vedet valuvat Oulujokeen. Pohjoisosa kuuluu Myllyojan valuma-alueeseen, joka laskee Kempeleenlahteen. Suurin osa asutuksesta sijaitsee Peräojan valuma-alueella, jonka vedet laskevat Liminganlahteen. Kunnan luoteisosa on Perämeren lähivalumaaluetta.

Pääosa asutuksesta on sijoittunut Myllyojan ja Peräojan valuma-alueille. Näillä valumaalueilla on tunnistettavissa alueita, joilla hulevesistä aiheutuu tällä hetkellä ongelmia.”

Kullakin valtaojalla on ns. ojitusyhteisö (Hyvin pitkälle voi toiminnallisesti rinnastaa ns. yksityisteiden tiekuntiin) mikä muodostuu kunkin ojan hyötyalueen tiloista. Tällä hetkellä tietoni mukaan kaikki Kempeleen kunnan alueella olevat ojitusyhteisöt ns. ”nukkuvat”.

Kunta on suorittanut osaojituksia ja näin ollen toiminnasta seuraa vesilain vastaista toimintaa, missä todetaan että ”Ojitus on lisäksi toteutettava niin, ettei toiselle kuuluvalla alueella aiheudu vahingollista vettymistä tai muuta edunmenetystä.” (Lainaus vesilaki 5 luku 7§) Kaava-alueen osaojituksista vuodesta toiseen veden ohjaus on ohjattu osittain toimimattomiin pääuomiin ja näin ollen alaville rakennetuille alueille tai viljelymaille on tullut haittaa.

Montako hometaloa on haitta-alueelle syntynyt kosteustason noususta johtuen? Näistä vastaavat yksittäiset kiinteistön omistajat!

Joten aloite esittää kunnan alueella olevien valtaojien sekä niihin liittyvien sivuhaarojen ojitusyhteisöjen henkiin herättämistä.
Henkiin herättämisen karkea kustannusarvio on mielestäni neljän – viiden ojitusyhteisön osalta yhteensä noin 22000-27000€ luokaa, ojien kokonaisremontti kustannus selviää suunnittelun jälkeen.
Yleensä kaikki kulut jakaantuvat hyödynsaajien kesken hyötyhehtaarien suhteessa.
Toteutuksen (herättämisestä/ojan aukaisemisen) kokonaisaikataulu on vuosia, hyvin tyypillinen on 3-6 vuotta/ojitusyhteisö, tehokuutta saa lisättyä ajassa/rahassa kun vie useamaan hankkeen rinnakkain samoilla tekijöillä.
Kunnan rooli ojitusyhteisöjen henkiin herättämisessä on tärkeä jopa vesilain velvoittama, koska kunta on yhtenä maanomistajana ja kaavoituksen toteuttajana.

Kempeleessä 17.6.2024
Jorma Kananen

Päätös

Aloite lähetettiin kunnanhallituksen käsiteltäväksi.

Valmistelija

Toni Saranpää, hallintojohtaja, toni.saranpaa@kempele.fi

Perustelut

Hallintojohtaja:
Ehdotan, että aloite lähetetään teknisten palveluiden valmisteltavaksi ja elinvoima- ja resurssivaliokuntien ohjattavaksi.

Ehdotus

Esittelijä

Tuomas Lohi, kunnanjohtaja, tuomas.lohi@kempele.fi

KUNNANJOHTAJA:
Kunnanhallitus hyväksyy hallintojohtajan päätösehdotuksen.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Laura Kantomaa, hallintojohtaja, laura.kantomaa@kempele.fi

Perustelut

Valtuustoaloite / Kempeleen kunnan alueella olevien valtaojien sekä niihin liittyvien sivuhaarojen ojitusyhteisöjen henkiin herättämiseen / Jorma Kananen ym.

244Dno-2024-402

Valtuusto, 17.06.2024, § 42

Perustietoa aloitteen taustasta ja sen tarpeellisuudesta:Kaavoituksen ja sen myöten asuntojen ja asvaltin määrien lisääntyessä kunnan alueella veden maahan imeytymisen määrät ovat karkeasti tonttineliötä kohden menneet jopa alle puoleen, verrattaessa kyseisen maaston rakentamattomaan aikaan. Imeytymisen määrään vaikuttaa suuresti perusmaan kyky läpäistä vettä suodattaen sen jopa pohjaveteen, eli onko maasto esim. sora vai savi aluetta, sekä rakentamisen myötä alueen suljetun pinnan neliömäärään. Tällöin ojiin kohdistuva veden valumaamäärä kaavoitusalueilta on jopa tuplaantunut aiheuttaen ojien alajuoksuille mm. pelloille ongelmia. Sekä rakennuksille mitkä ovat alavilla mailla, vaikka ne aikoinaan on rakennettu kunnan määrittelemään rakennuskorkoon, surin haitta on ns. ”valesokkelilla” rakennetuille taloille mm. Niittyrannassa.

Säiden muutoksien myötä on ennusteiden mukaan tulevina vuosina odotettavissa suurempia vuorokautisia sademääriä, esim. vuonna 2023 enimmillään Luonungissa satoi 40mm/vrk, rankkasateena n.15mm tunnissa. Valtakunnallisissa mittauksissa sademäärän vaihtelu vuonna 2023 eri paikkakunnilla Kesä- Syyskuun välissä oli 55, 7mm- 103, 3mm (https://www.ilmatieteenlaitos.fi/vuosi- 2023). Karkean selvitykseni mukaan uusimmat tonttikohtaiset viivästysjärjestelmät viivyttävät noin 10- 20mm sateet, riippuen tonttikohtaisesta hulevesimääriin vaikuttavista neliömääristä (katto ja asvaltti neliöt) ja yllä mainitusta maalaji vaihtelusta sekä hetkellisestä sateen rajuudesta. Kun haihtumista ei huomioida, vesi hakee aina reitin alemmas, kaavoitusalueiden imettymisen mahdollisuus on rakentamisen myötä oleellisesti vähentynyt ja ennustetun ilmastonmuutoksen myötä sateiden määrät tulevat kasvamaan. Jo nykyisilläsademäärillä hulevesien valuminen siirtyy alaville maille ongelmia aiheuttaen, esim, Niittyranta ja Paitturi sekä viljelymaille. Tulevaisuudessa kasvavat sademäärät nostavat tulvariskiä, kun ojat tukkeentuvat liettymisen ja kasvillisuuden vuoksi lisää, jos niille ei tehdä ns. tasausviivan korjausta, esim. sille tasolle mille ne on aikoinaan kaivettu.

Kempeleen kunnan maaston peruskuivatus, sadevesien ja kaavoitusalueiden ns. hulevesien mereen ohjaus perustuu kaivettuihin ojien (kanavien) toimivuuteen hyöty- /valuma- alueilla. Nämä valtaojat on perattu pääsääntöisesti 40- 50 vuotta sitten.

Alla on luettelo eri ojista ja mille alueelle ne ja niiden sivuhaarojen vaikutuspiirissä olevat hyötyalueet/valuma- alueet ja miltä kunnan alueelta ne pääsääntöisesti muodostuvat:Myllyoja ja sen sivuhaarat mm. Latovainionoja ja Vääräoja. => Kuivattaa mm. Tähkälän, Paitturin, Kuivalanperän, Väärälänperän aina Linnakankaalle asti. Salmioja ja Niskaoja sivuhaaroineen => mm. Kuivattaa Sarkkirantaa ja Hahtorantaa Kullionoja ja sen sivuhaarat => Kuivattaa mm. Niityrantaa, Ollakkaa, Riihivainiota, Ristisuota sekä Kokkokangasta

Tuohinonoja sivuhaaroineen esim. Kokelinoja => Kuivattaa mm. Zeppeliiniä, Ylikylää, Metsärinnettä, Ketolanperää Peräoja ja siihen laskee mm. Niskaoja, Kullionoja, Tuohinonoja, Naulaoja, => Kuivattaa mm. Kuokkamaata, Sipolaa ja Rajakorven aluetta.

Mielestäni kunnassa kuivatus on katsottu ns. paikkakohtaisesti välittämättä muutoksien seurauksista alaville maille. Miksi kunnassa ei ole tapahtunut todellista kokonaisvaltaista hulevesien hallintaa, vaikka siihen on panostettu konsultteja työllistämällä jo 5- 8 vuotta sitten. Joten alla on lainaus Pöyry Finland Oy tekemästä Kempeleen kunnan hulevesien hallintasuunnitelma 29.6.2016, rev. 20.6.2019 1010001450- 001.

”Copyright © Pöyry Finland Oy

Kempele on kasvava kunta ja sen alueella on käynnissä useita kaavahankkeita. Suurin osa uusista kaavoitettavista alueista sijaitsee siten, että niiden hulevedet tulevat ennestään kuormittamaan tällä hetkellä ongelmissa olevia alueita. Siksi hulevesien hallintaan tulee kaavatyön aikana kiinnittää erityistä huomiota.

Kunta jakautuu neljään valuma- alueeseen. Kunnan itäosat ovat Merikosken osavalumaaluetta, josta vedet valuvat Oulujokeen. Pohjoisosa kuuluu Myllyojan valuma- alueeseen, joka laskee Kempeleenlahteen. Suurin osa asutuksesta sijaitsee Peräojan valuma- alueella, jonka vedet laskevat Liminganlahteen. Kunnan luoteisosa on Perämeren lähivalumaaluetta.

Pääosa asutuksesta on sijoittunut Myllyojan ja Peräojan valuma- alueille. Näillä valumaalueilla on tunnistettavissa alueita, joilla hulevesistä aiheutuu tällä hetkellä ongelmia.”

Kullakin valtaojalla on ns. ojitusyhteisö (Hyvin pitkälle voi toiminnallisesti rinnastaa ns. yksityisteiden tiekuntiin) mikä muodostuu kunkin ojan hyötyalueen tiloista. Tällä hetkellä tietoni mukaan kaikki Kempeleen kunnan alueella olevat ojitusyhteisöt ns. ” nukkuvat”.

Kunta on suorittanut osaojituksia ja näin ollen toiminnasta seuraa vesilain vastaista toimintaa, missä todetaan että ”Ojitus on lisäksi toteutettava niin, ettei toiselle kuuluvalla alueella aiheudu vahingollista vettymistä tai muuta edunmenetystä.” (Lainaus vesilaki 5 luku 7§) Kaava- alueen osaojituksista vuodesta toiseen veden ohjaus on ohjattu osittain toimimattomiin pääuomiin ja näin ollen alaville rakennetuille alueille tai viljelymaille on tullut haittaa.

Montako hometaloa on haitta- alueelle syntynyt kosteustason noususta johtuen? Näistä vastaavat yksittäiset kiinteistön omistajat!

Joten aloite esittää kunnan alueella olevien valtaojien sekä niihin liittyvien sivuhaarojen ojitusyhteisöjen henkiin herättämistä. Henkiin herättämisen karkea kustannusarvio on mielestäni neljän – viiden ojitusyhteisön osalta yhteensä noin 22000- 27000€ luokaa, ojien kokonaisremontti kustannus selviää suunnittelun jälkeen. Yleensä kaikki kulut jakaantuvat hyödynsaajien kesken hyötyhehtaarien suhteessa. Toteutuksen (herättämisestä/ojan aukaisemisen) kokonaisaikataulu on vuosia, hyvin tyypillinen on 3- 6 vuotta/ojitusyhteisö, tehokuutta saa lisättyä ajassa/rahassa kun vie useamaan hankkeen rinnakkain samoilla tekijöillä.

Kunnan rooli ojitusyhteisöjen henkiin herättämisessä on tärkeä jopa vesilain velvoittama, koska kunta on yhtenä maanomistajana ja kaavoituksen toteuttajana.

Kunnossapitoinsinööri (TK): 

Ensi vuonna on paljon strategisia asiakirjoja päivityksessä, mm. Kempeleen liikennepoliittinen ohjelma, jonka liitteenä on koko kuntaa koskeva hulevesien hallintasuunnitelma. Kun päivitystyö Kempeleen kunnan hulevesien hallintasuunnitelmaan on tehty, voidaan vuonna 2026 aloittaa selvitystyö yhdessä konsultin kanssa Kempeleen kunnan alueella olevista ojitusyhteisöistä. Selvitetään, mikä ojitusyhteisöjen tilanne on sekä mitä toimenpiteitä tulee tehdä.
 

Resurssivaliokunta (30.9.2024):
Resurssivaliokunta ohjaa, että ojitusyhteisöjen tilanne ja tulevat toimenpiteet kartoitetaan hulevesien hallintasuunnitelman päivittämisen jälkeen kunnossapitoinsinöörin ehdotuksen mukaisesti.

Valmistelija

  • Tuomo Perälä, tekninen johtaja, tuomo.perala@kempele.fi

Perustelut

Perustietoa aloitteen taustasta ja sen tarpeellisuudesta: Kaavoituksen ja sen myöten asuntojen ja asvaltin määrien lisääntyessä kunnan alueella veden maahan imeytymisen määrät ovat karkeasti tonttineliötä kohden menneet jopa alle puoleen, verrattaessa kyseisen maaston rakentamattomaan aikaan. Imeytymisen määrään vaikuttaa suuresti perusmaan kyky läpäistä vettä suodattaen sen jopa pohjaveteen, eli onko maasto esim. sora vai savi aluetta, sekä rakentamisen myötä alueen suljetun pinnan neliömäärään. Tällöin ojiin kohdistuva veden valumaamäärä kaavoitusalueilta on jopa tuplaantunut aiheuttaen ojien alajuoksuille mm. pelloille ongelmia. Sekä rakennuksille mitkä ovat alavilla mailla, vaikka ne aikoinaan on rakennettu kunnan määrittelemään rakennuskorkoon, surin haitta on ns. ”valesokkelilla” rakennetuille taloille mm. Niittyrannassa.

Säiden muutoksien myötä on ennusteiden mukaan tulevina vuosina odotettavissa suurempia vuorokautisia sademääriä, esim. vuonna 2023 enimmillään Luonungissa satoi 40mm/vrk, rankkasateena n.15mm tunnissa. Valtakunnallisissa mittauksissa sademäärän vaihtelu vuonna 2023 eri paikkakunnilla Kesä- Syyskuun välissä oli 55, 7mm- 103, 3mm (https://www.ilmatieteenlaitos.fi/vuosi- 2023). Karkean selvitykseni mukaan uusimmat tonttikohtaiset viivästysjärjestelmät viivyttävät noin 10- 20mm sateet, riippuen tonttikohtaisesta hulevesimääriin vaikuttavista neliömääristä (katto ja asvaltti neliöt) ja yllä mainitusta maalaji vaihtelusta sekä hetkellisestä sateen rajuudesta. Kun haihtumista ei huomioida, vesi hakee aina reitin alemmas, kaavoitusalueiden imettymisen mahdollisuus on rakentamisen myötä oleellisesti vähentynyt ja ennustetun ilmastonmuutoksen myötä sateiden määrät tulevat kasvamaan. Jo nykyisilläsademäärillä hulevesien valuminen siirtyy alaville maille ongelmia aiheuttaen, esim, Niittyranta ja Paitturi sekä viljelymaille. Tulevaisuudessa kasvavat sademäärät nostavat tulvariskiä, kun ojat tukkeentuvat liettymisen ja kasvillisuuden vuoksi lisää, jos niille ei tehdä ns. tasausviivan korjausta, esim. sille tasolle mille ne on aikoinaan kaivettu.

Kempeleen kunnan maaston peruskuivatus, sadevesien ja kaavoitusalueiden ns. hulevesien mereen ohjaus perustuu kaivettuihin ojien (kanavien) toimivuuteen hyöty- /valuma- alueilla. Nämä valtaojat on perattu pääsääntöisesti 40- 50 vuotta sitten.

Alla on luettelo eri ojista ja mille alueelle ne ja niiden sivuhaarojen vaikutuspiirissä olevat hyötyalueet/valuma- alueet ja miltä kunnan alueelta ne pääsääntöisesti muodostuvat:Myllyoja ja sen sivuhaarat mm. Latovainionoja ja Vääräoja. => Kuivattaa mm. Tähkälän, Paitturin, Kuivalanperän, Väärälänperän aina Linnakankaalle asti. Salmioja ja Niskaoja sivuhaaroineen => mm. Kuivattaa Sarkkirantaa ja Hahtorantaa Kullionoja ja sen sivuhaarat => Kuivattaa mm. Niityrantaa, Ollakkaa, Riihivainiota, Ristisuota sekä Kokkokangasta

Tuohinonoja sivuhaaroineen esim. Kokelinoja => Kuivattaa mm. Zeppeliiniä, Ylikylää, Metsärinnettä, Ketolanperää Peräoja ja siihen laskee mm. Niskaoja, Kullionoja, Tuohinonoja, Naulaoja, => Kuivattaa mm. Kuokkamaata, Sipolaa ja Rajakorven aluetta.

Mielestäni kunnassa kuivatus on katsottu ns. paikkakohtaisesti välittämättä muutoksien seurauksista alaville maille. Miksi kunnassa ei ole tapahtunut todellista kokonaisvaltaista hulevesien hallintaa, vaikka siihen on panostettu konsultteja työllistämällä jo 5- 8 vuotta sitten. Joten alla on lainaus Pöyry Finland Oy tekemästä Kempeleen kunnan hulevesien hallintasuunnitelma 29.6.2016, rev. 20.6.2019 1010001450- 001.

”Copyright © Pöyry Finland Oy

Kempele on kasvava kunta ja sen alueella on käynnissä useita kaavahankkeita. Suurin osa uusista kaavoitettavista alueista sijaitsee siten, että niiden hulevedet tulevat ennestään kuormittamaan tällä hetkellä ongelmissa olevia alueita. Siksi hulevesien hallintaan tulee kaavatyön aikana kiinnittää erityistä huomiota.

Kunta jakautuu neljään valuma- alueeseen. Kunnan itäosat ovat Merikosken osavalumaaluetta, josta vedet valuvat Oulujokeen. Pohjoisosa kuuluu Myllyojan valuma- alueeseen, joka laskee Kempeleenlahteen. Suurin osa asutuksesta sijaitsee Peräojan valuma- alueella, jonka vedet laskevat Liminganlahteen. Kunnan luoteisosa on Perämeren lähivalumaaluetta.

Pääosa asutuksesta on sijoittunut Myllyojan ja Peräojan valuma- alueille. Näillä valumaalueilla on tunnistettavissa alueita, joilla hulevesistä aiheutuu tällä hetkellä ongelmia.”

Kullakin valtaojalla on ns. ojitusyhteisö (Hyvin pitkälle voi toiminnallisesti rinnastaa ns. yksityisteiden tiekuntiin) mikä muodostuu kunkin ojan hyötyalueen tiloista. Tällä hetkellä tietoni mukaan kaikki Kempeleen kunnan alueella olevat ojitusyhteisöt ns. ” nukkuvat”.

Kunta on suorittanut osaojituksia ja näin ollen toiminnasta seuraa vesilain vastaista toimintaa, missä todetaan että ”Ojitus on lisäksi toteutettava niin, ettei toiselle kuuluvalla alueella aiheudu vahingollista vettymistä tai muuta edunmenetystä.” (Lainaus vesilaki 5 luku 7§) Kaava- alueen osaojituksista vuodesta toiseen veden ohjaus on ohjattu osittain toimimattomiin pääuomiin ja näin ollen alaville rakennetuille alueille tai viljelymaille on tullut haittaa.

Montako hometaloa on haitta- alueelle syntynyt kosteustason noususta johtuen? Näistä vastaavat yksittäiset kiinteistön omistajat!

Joten aloite esittää kunnan alueella olevien valtaojien sekä niihin liittyvien sivuhaarojen ojitusyhteisöjen henkiin herättämistä. Henkiin herättämisen karkea kustannusarvio on mielestäni neljän – viiden ojitusyhteisön osalta yhteensä noin 22000- 27000€ luokaa, ojien kokonaisremontti kustannus selviää suunnittelun jälkeen. Yleensä kaikki kulut jakaantuvat hyödynsaajien kesken hyötyhehtaarien suhteessa. Toteutuksen (herättämisestä/ojan aukaisemisen) kokonaisaikataulu on vuosia, hyvin tyypillinen on 3- 6 vuotta/ojitusyhteisö, tehokuutta saa lisättyä ajassa/rahassa kun vie useamaan hankkeen rinnakkain samoilla tekijöillä.

Kunnan rooli ojitusyhteisöjen henkiin herättämisessä on tärkeä jopa vesilain velvoittama, koska kunta on yhtenä maanomistajana ja kaavoituksen toteuttajana.

Kunnossapitoinsinööri (TK): 
Ensi vuonna on paljon strategisia asiakirjoja päivityksessä, mm. Kempeleen liikennepoliittinen ohjelma, jonka liitteenä on koko kuntaa koskeva hulevesien hallintasuunnitelma. Kun päivitystyö Kempeleen kunnan hulevesien hallintasuunnitelmaan on tehty, voidaan vuonna 2026 aloittaa selvitystyö yhdessä konsultin kanssa Kempeleen kunnan alueella olevista ojitusyhteisöistä. Selvitetään, mikä ojitusyhteisöjen tilanne on sekä mitä toimenpiteitä tulee tehdä.

Resurssivaliokunta (30.9.2024):
Resurssivaliokunta ohjaa, että ojitusyhteisöjen tilanne ja tulevat toimenpiteet kartoitetaan hulevesien hallintasuunnitelman päivittämisen jälkeen kunnossapitoinsinöörin ehdotuksen mukaisesti.

Elinvoimavaliokunta (9.10.2024):
Elinvoimavaliokunta oli tyytyväinen aloitteeseen annettuun vastaukseen ja pyysi lisäksi selvittämään mahdolliset avustukset työn toteuttamiseen. 

Tekninen johtaja:
Ehdotan, että kunnanhallitus antaa aloitteeseen yllä esitetyn vastauksen resurssi- ja elinvoimavaliokuntien ohjausten mukaisesti.

Ehdotus

Esittelijä

  • Tuomas Lohi, kunnanjohtaja, tuomas.lohi@kempele.fi

Kunnanjohtaja:
Kunnanhallitus hyväksyy teknisen johtajan päätösehdotuksen, ja saattaa aloitteen käsittelyn edelleen valtuustolle tiedoksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Valtuusto

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.


Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.


Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimus on toimitettava Kempeleen kunnan kirjaamoon viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.


Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Kempeleen kunnanhallitus.

Kirjaamon yhteystiedot:

Kempeleen kunta
PL 12
90441 Kempele
sähköposti:  kirjaamo@kempele.fi

Kirjaamon aukioloaika on työpäivisin klo 9.00 - 15.00.


Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava:

  • päätös, johon haetaan oikaisua
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella oikaisua vaaditaan.

Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava tekijän nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.


Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Kempeleen kunnan kirjaamosta.