Perustelut
Hyvinvointialueuudistuksessa sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen käytössä olevat toimitilat jäivät kuntien omistukseen ja ne on vuokrattu hyvinvointialueille. Toimitilat vuokrattiin 1.1.2023 alkaen hyvinvointialueille voimaanpanolain ja sen mukaan annetun asetuksen mukaisilla ns. 3+1 -vuokrasopimuksilla. Lisäksi ennen uudistusta voimassa olleet vuokrasopimukset siirtyivät hyvinvointialueille.
Kempeleessä näillä ns. 3+1 -vuokrasopimuksilla on vuokrattu Pohteelle seuraavat kiinteistöt: terveyskeskus, toimintakeskus Zytyke, Hovintie 12 palvelutalo sekä Martintalo. Lisäksi on vuokrattu mm. koulujen tiloja, mutta nämä eivät ole tässä tarkastelun kohteena, koska Kuntaliiton mukaan näitä ei koske jäljempänä kuvattu yhtiöittämisvelvollisuus. Vuokrasopimukset ovat olleet voimassa asetuksen mukaisesti 31.12.2025 saakka ja hyvinvointialueilla olisi ollut oikeus pidentää vuokrasopimusten voimassaoloaikaa yhdellä vuodella.
Pohteen aluehallitus on tehnyt 17.12.2024 päätöksen, että Pohde ei käytä voimassa olevien ns. 3+1 -vuokrasopimusten optio-oikeuksia, joten soten toimitilojen vuokrasopimukset päättyvät 31.12.2025. Pohteen tilatarpeiden pohjalta neuvotellaan uudet vuokrasopimukset 1.1.2026 alkaen ja Pohde on käynnistämässä tätä koskevat neuvottelut kuntien kanssa.
Kempeleen paloasema oli vuokrattu pelastuslaitokselle ennen hyvinvointialueuudistusta, joten sen vuokrasopimus on siirtynyt Pohteelle eli se on ns. siirtyvä sopimus.
Kunnilla on eri vaihtoehtoisia tapoja toimia hyvinvointialueelle vuokrattujen kiinteistöjen kanssa:
1. Hyvinvointialueen käytössä olevat kiinteistöt pidetään kunnan omistuksessa ja niitä vuokrataan edelleen hyvinvointialueelle. Toimitilojen vuokraaminen on lähtökohtaisesti markkinoilla tapahtuvaa toimintaa, joka on yhtiöittämisvelvollisuuden piirissä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuun siirryttyä pois kuntien vastuulta.
2. Hyvinvointialueen käytössä olevat kiinteistöt myydään osittain tai kokonaan markkinoilla. Mahdollista olisi myös tarkastella kiinteistöjen siirtämistä hyvinvointialueelle, mutta Pohde ei ole ollut kiinnostunut näistä vaihtoehdoista.
Myymällä hyvinvointialueen käytössä olevat kiinteistöt kunta vapauttaa pääomia niiden tilojen toteuttamiseen ja peruskorjaukseen, joita se jatkossa tarvitsee oman perustehtävänsä toteuttamiseksi (mm. sivistys- ja vapaa-aikapalvelut ja varhaiskasvatus). Lisäksi kunta saa kertaluonteisten kauppahintojen lisäksi kiinteistöverotuloja ja mahdollisesti maanvuokratuloja, jos maa-alueet vuokrataan ostajille. Mikäli kauppahinta ylittää tasearvon, kunnan tulokseen kirjautuu myyntivoitto ja vastaavasti myyntitappio, jos kauppahinta alittaa tasearvon.
Mikäli kunta ei myy hyvinvointialueen käytössä olevia toimitiloja ja vuokrausta jatketaan, ne tulee yhtiöittää. Yhtiöittämisellä tarkoitetaan kiinteistöjen ja niihin liittyvän vuokraustoiminnan siirtämistä osakeyhtiöön, johon sovelletaan normaaleja osakeyhtiön säännöksiä. Yhtiöittämiseen liittyy useita eri selvitettäviä asioita ja tätä varten tulee laatia yhtiöittämisselvitys ulkopuolisen asiantuntijan avustuksella. Yhtiöittämisselvityksessä on selvitettävä mm. mitä ja miten toimitiloja siirretään yhtiöön, miten palveluja tuotetaan jatkossa toimitiloihin, yhtiöön tai kunnan omiin tarpeisiin (mm. talous- ja hallintopalvelut, kiinteistönhoito sekä kunnossapito) sekä yhtiön taloudellinen kannattavuus. Yhtiöittämisselvitys olisi käynnistettävä rinnakkain mahdollisen kiinteistöjen myynnin selvittämisen kanssa, koska selvitys ja mahdollinen yhtiöittäminen vie pitkän ajan ja yhtiöittämisvelvoite astuu voimaan 1.1.2026.
Hallintosäännön 7 luvun 2 §:n mukaan valtuusto päättää kiinteän omaisuuden luovuttamisen periaatteista. Kunnanhallitus päättää muun kiinteän omaisuuden luovuttamisesta.
Valiokunnan ohjaus:
Mahdolliset ohjauksesta poikkeavat näkemykset: