Perustelut
Tilinpäätöksestä säädetään kuntalain 113-115 §:ssä. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien on tarkastettava tilinpäätös toukokuun loppuun mennessä. Kunnanhallituksen on saatettava tilinpäätös tilintarkastuksen jälkeen valtuuston käsiteltäväksi. Valtuuston on käsiteltävä tilinpäätös kesäkuun loppuun mennessä.
Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikea ja riittävä kuva kunnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta sekä toiminnasta olennaisuusperiaatteen mukaisesti. Tätä varten tarpeelliset seikat on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja. Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta päivältä kuin kunnan tilinpäätös.
Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, jotka eivät käy ilmi kunnan tai kuntakonsernin taseesta, tuloslaskelmasta tai rahoituslaskelmasta. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä.
Tilinpäätös 2024
Kempeleen kunnan tilikauden tulos vuodelta 2024 on n. -2,2 milj. euroa ja tilinpäätössiirtojen jälkeen tilinpäätöksen alijäämä on -1,5 milj. euroa. Tilinpäätös on huomattavasti heikompi kuin edellisenä vuonna, jolloin ylijäämää oli vielä 2,6 milj. euroa. Suurelta osin heikennystä selittää se, että vuoden 2023 tilinpäätökseen sisältyi hyvinvointialueuudistuksesta johtuvia poikkeuksellisia veroeriä, ns. verohäntiä, jotka paransivat edellisen vuoden tulosta merkittävästi.
Kempeleen kunnan toimintatuotot yhteensä ylittivät muutetun talousarvion kokonaisuutena 1,0 milj. eurolla. Tätä selitti pääasiassa kunnan eri yksiköiden myyntituottojen ylitykset ja rakennusten ja maa-alueiden vuokratuottojen ylitykset. Toimintatuotot kuitenkin pienenivät edellisestä vuodesta n. miljoonalla eurolla maanmyyntien laskun vuoksi.
Toimintakulut yhteensä alittivat muutetun talousarvion n. 1,2 milj. eurolla. Alitusta selittää suurimmilta osin varhaiskasvatuksen toimintakulujen pienentyminen, mikä johti n. 0,7 milj. euron toimintakulujen alitukseen. Myös hallintopalveluiden toimintakulut alittuivat 0,5 milj. eurolla. Toimintakulut kasvoivat edellisestä vuodesta vain 2,3 %:a (1,6 milj. euroa). Kasvuprosentti on erittäin alhainen Kempeleen lähihistoriassa ja on pienin viimeisimpään 10 vuoteen. Tällä on ollut merkittävä vaikutus koko kunnan tulokseen muodostumiseen.
Verotulot ylittivät muutetun talousarvion 0,9 milj. eurolla. Vuoden lopun positiivinen yllätys selittyi VM:n vuotuisella kuntien verotulojen jako-osuuksien oikaisulla. Verotulot kuitenkin pienenivät edellisestä vuodesta - 3 %:a (1,4 milj. euroa). Laskua selittää vuoden 2023 verotuloihin sisältyvät poikkeukselliset hyvinvointialueuudistuksesta johtuvat veroerät, ns. verohännät. Valtionosuudet yhteensä toteutuivat lähes muutetun talousarvion mukaisina. Valtionosuudet kasvoivat 3,9 %:a (0,9 milj. euroa) edellisestä vuodesta.
Investoinnit säilyivät korkealla tasolla ja olivat 18,4 milj. euroa. Suurin yksittäinen investointi oli Ketolanperän moduulikoulu 3,1 milj. euroa. Rakenteilla olevista investoinneista Ylikylän koulun liikuntasalista kohdistui vuodelle 2024 n. 2,2 milj. euroa ja Kempeletalosta 2,7 milj. euroa. Kunnallistekniikan investoinnit olivat yhteensä 5,3 milj. euroa.
Lainakanta oli vuoden vaihteessa n. 90,6 milj. euroa ja se kasvoi 15,5 milj. eurolla vuoden takaisesta. Lainaa oli n. 4600 euroa/asukas, joka kasvoi n. 760 eurolla/asukas. Rahoituskulujen kasvu oli huomattava vuonna 2024 yleisen korkotason nousun myötä, sillä kunnan korkokulut kasvoivat yli kaksinkertaisiksi. Rahoitustuotot ja kulut olivat yhteensä n. 1,4 milj. euroa, kun vielä vuosi sitten ne olivat 0,7 milj. euroa. Lainat ja vuokravastuut yhteensä nousivat merkittävästi Kirkonkylätalon valmistumisen myötä n. 7090 euroon/asukas (vuonna 2023 vastaava oli n. 4480 euroa/asukas).
Resurssivaliokunnan ohjaus (24.3.2025):
Resurssivaliokunta merkitsee tiedoksi tilinpäätöksen 2024. Resurssivaliokunta on tyytyväinen alhaiseen toimintakulujen kasvuun ja siihen, että tilikauden tulos on talousarviota parempi.