Valtuusto, kokous 1.3.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 10 Kempeleen asemakaavan muutos / Kortteli 2009, Niemeläntie

224Dno-2021-41

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Juha Auno, kaavasuunnittelija, juha.auno@kempele.fi

Perustelut

Valmistelija: kaavoittaja Kaija Muraja, p. 0503163769

Yksityinen maanomistaja on 12.11.2018 saapuneella kirjeellään esittänyt Kempeleen kunnalle (liite) hänen omistamansa noin 2280 m2 suuruisen Niemelä-nimisen kiinteistön 244-401-5-319/4 muuttamisesta asuinkäyttöön. Aloitteessaan maanomistaja tuo esiin, että ELY-keskus on tehnyt alueelle 22.10.2018 päivätyn suunnitelman pyöräparkista joukkoliikenteen kehittämiseksi alueelle. Hakijan mielestä loppuosa alueesta soveltuu hyvin kaavoitettavaksi asumiseen ja toteaa alue täydentävän keskustan yhdyskuntarakennetta ja mahdollistavan pientalorakentamista joukkoliikenneyhteyksien läheisyyteen.

Kaavoitusaloitteen kohteena oleva kiinteistö (karttaliite) sijaitsee Keskustan tilastoalueella ja Asemanseudun pienalueella (101/002). Kiinteistö on osoitettu Kempeleen asemakaavassa puistoksi (VP). Se rajautuu korttelin 2009 erillispientalojen korttelialueen (AO) tontteihin 1, 3 ja 4 sekä Eteläsuomentien yleisen tien alueeseen (LT) ja Niemeläntien katualueeseen. Kiinteistö sijaitsee ajoneuvomelualueella (am) ja raidemelualueella (rm), jolla rakentaminen edellyttää ulkoseiniltä, ikkunoilta ja muilta rakenteilta vähintään 35 dB ääneneristävyyttä. Kiinteistö on asemakaavan mukaisen rautatieliikenteen tärinävaikutusalueen (tä) ulkopuolella.

Oulun seudun yleiskaavassa 2020 alue on osoitettu pääosin jo rakennetuksi asuntoalueeksi, jonka täydentäminen eheyttää yhdyskuntarakennetta ja jonka lisärakentamisen tulee perustua asemakaavaan. Kempeleen valtuuston 11.3.2019 § 14 hyväksymässä Taajaman osayleiskaavassa 2040 kiinteistö kuuluu tiiviiseen ja monipuoliseen keskustan läheisyyteen soveltuvaan pientaloasumisen ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien palvelu- ja työpaikkatoimintojen alueeseen. Aluetta koskee myös keskustamaisena kehitettävän alueen merkintä. Merkintä kuvaa joukkoliikennepalvelujen piirissä olevaa vyöhykettä, jonka sisältämiä rakentamattomia tai vajaakäyttöisiä alueita tulee pitkällä aikavälillä kehittää monipuolisena, kaupunkikuvaltaan korkeatasoisena, keskustatoimintoja sisältävänä vyöhykkeenä täydennysrakentamismahdollisuuksia kartoittaen ja joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn toimivuus sekä liikenteen aiheuttamat meluhaitat huomioiden.

Kiinteistö ei ole asemakaavan osoittamassa käytössä puistona. Pieni osa kiinteistöstä on nykyisellään tie- ja katualueella ja pyöräparkin toteuttaminen lisää tarvetta leventää yleisen tien alueen rajausta VP-alueelle päin. MRL 51 § mukaan ”asemakaavoja on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys taikka maankäytön ohjaus sitä edellyttää. Maankäytön ohjaustarvetta arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti asuntotuotannon tarve ja elinkeinoelämän toimivan kilpailun edistäminen”. Kaavamuutosta voidaan pitää yleiskaavojen ja asemakaavan ajantasaisuuden kannalta perusteltuna, mutta pienialaisena sen vaikutus kokonaisuuteen on vähäinen.

Kempeleen kunta kaavoittaa ensisijaisesti omistamilleen maille, joita hankitaan vapaaehtoisilla kaupoilla. Kunnan maapoliittisen ohjelman keskeisissä toimintalinjoissa on määritetty, että maankäyttösopimuksia käytetään pääsääntöisesti asemakaavoitetuilla alueilla käyttötarkoituksien muutoksiin ja että maanomistajat maksavat kaavakorvausta saamastaan rakennusoikeuden- ja maanarvonnoususta. Sekä MRL:n että maapoliittisen ohjelman keskeisiä tavoitteita on, että maankäytön ohjauksella ja sen toteuttamisella kohdellaan kuntalaisia tasapuolisesti. Kaavamuutosaloitteen edistäminen ei siten ole kunnan maapoliittisen ohjelman normaalikäytäntöjen mukaista. Lisäksi kaavoituksen voimavarojen suuntaaminen maanomistajalähtöisiin hankkeisiin vähentää resursseja kunnan kehittämisen kannalta tärkeämmistä kaavahankkeista.

Zatelliitin eritasoliittymää, Komeetantien poikkiyhteyttä ja radanalitusta suunniteltaessa on käyty maanomistusneuvotteluja kaavamuutosaloitteen tekijän mailla. Tässä yhteydessä on käsitelty myös ko. maanomistajan omistuksessa olevan puistoalueen muuttamista asuinkäyttöön. Kehitysjohtaja Pekka Salmelan 7.1.2015 lausunnossa todetaan, että maanomistajan esittämää kaavamuutosta nähtiin voitavan viedä eteenpäin osana laajempaa kunnan maille kohdistuvaa kaavoitusta Asemanseudulla, kun poikkiyhteydestä päätetään, ja jos siinä sovelletaan kunnan käyttämiä periaatteita mm. kaavoitusmaksun perimistä.

Laajemman hankkeen viipyessä maanomistaja on ottanut uudestaan yhteyttä kuntaan ja keskustellut hankkeen edistämisestä kaavoittajan ja maankäyttöpäällikön kanssa 7.11.2018. Myös viranhaltijoiden ja valtuustoryhmien puheenjohtajien kesken on sivuttu aloitetta 8.2.2019. Tällöin on todettu, että maakaupat aloitteen tekijän kanssa yhdyskuntarakenteellisesti keskeisillä alueilla ovat aikanaan mahdollistaneet suuria liikenne- ja asemakaavahankkeita. Tämä tulee ottaa huomioon kaavakorvausasiassa ja viedä kaavamuutosaloitetta ripeästi eteenpäin.

Elinvoimavaliokunta (9.4.2019):
Valiokunta ohjaa, että kaava-aloitteeseen ryhdytään yhteistyössä maanomistajan kanssa.

Elinkeinojohtaja:
Ehdotan, että kunnanhallitus käynnistää valiokunnan ohjauksen mukaisesti kaavoituksen Niemelä-nimiseen kiinteistöön 244-401-5-319/4 perustuen kunnan ja maanomistajan kesken aikanaan maakauppojen yhteydessä tekemään suulliseen sopimukseen.

KUNNANJOHTAJA:
Kunnanhallitus hyväksyy elinkeinojohtajan päätösehdotuksen.

KHALL 29.4.2019 § 145:
Päätösesitys hyväksyttiin.

_____

Valmistelija: kaavasuunnittelija Juha Auno p. 040 182 0509

Kempeleen kunnanhallitus on kokouksessaan 29.4.2019 § 145 päättänyt käynnistää asemakaavan muutoksen Keskustan tilastoalueella ja Asemanseudun pienalueella (101/002) Niemelä – nimisellä kiinteistöllä 244-401-5-319/4 perustuen kunnan ja maanomistajan kesken aikanaan maakauppojen yhteydessä tekemään suulliseen sopimukseen sekä maanomistajan Kempeleen kunnalle 12.11.2018 tekemään kaavoitusaloitteeseen kiinteistön 244-401-5-319/4 osoittamisesta asemakaavassa asuinkäyttöön.

Asemakaavan muutos koskee Asemanseudun korttelin 2009 tonttia 1 sekä siihen liittyvää viheraluetta (VP).

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa voimassa olevaa asemakaavaa siten, että suunnittelualueen viheralueelle osoitetaan kaavoitusaloitteessa esitetyn mukaisesti asuinrakentamista soveltuva määrä, viereinen AO - tontti muutetaan kahdeksi tontiksi sekä varataan viheralueen yhteyteen pyöräpysäköinnille alue.

Oheismateriaalina valmisteluvaiheen kaavakartta (päivätty 31.8.2020), kaavaselostus (päivätty 31.8.2020) sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Kaavoittaja:
Ehdotan, että kunnanhallitus kuuluttaa asemakaavan muutoksen vireille sekä asettaa valmisteluvaiheen kaava-aineiston ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville.

Tekninen johtaja:
Ehdotan, että kunnanhallitus hyväksyy kaavoittajan ehdotuksen.

KUNNANJOHTAJA:
Kunnanhallitus hyväksyy teknisen johtajan päätösehdotuksen.

KHALL 7.9.2020 § 214:
Päätösesitys hyväksyttiin.

_____

Valmistelija: kaavoittaja Kaija Muraja, p. 0503163769

Yksityinen maanomistaja on 12.11.2018 saapuneella kirjeellään esittänyt Kempeleen kunnalle (liite) hänen omistamansa noin 2280 m2 suuruisen Niemelä-nimisen kiinteistön 244-401-5-319/4 muuttamisesta asuinkäyttöön. Aloitteessaan maanomistaja tuo esiin, että ELY-keskus on tehnyt alueelle 22.10.2018 päivätyn suunnitelman pyöräparkista joukkoliikenteen kehittämiseksi alueelle. Hakijan mielestä loppuosa alueesta soveltuu hyvin kaavoitettavaksi asumiseen ja toteaa alue täydentävän keskustan yhdyskuntarakennetta ja mahdollistavan pientalorakentamista joukkoliikenneyhteyksien läheisyyteen.

Kaavoitusaloitteen kohteena oleva kiinteistö (karttaliite) sijaitsee Keskustan tilastoalueella ja Asemanseudun pienalueella (101/002). Kiinteistö on osoitettu Kempeleen asemakaavassa puistoksi (VP). Se rajautuu korttelin 2009 erillispientalojen korttelialueen (AO) tontteihin 1, 3 ja 4 sekä Eteläsuomentien yleisen tien alueeseen (LT) ja Niemeläntien katualueeseen. Kiinteistö sijaitsee ajoneuvomelualueella (am) ja raidemelualueella (rm), jolla rakentaminen edellyttää ulkoseiniltä, ikkunoilta ja muilta rakenteilta vähintään 35 dB ääneneristävyyttä. Kiinteistö on asemakaavan mukaisen rautatieliikenteen tärinävaikutusalueen (tä) ulkopuolella.

Oulun seudun yleiskaavassa 2020 alue on osoitettu pääosin jo rakennetuksi asuntoalueeksi, jonka täydentäminen eheyttää yhdyskuntarakennetta ja jonka lisärakentamisen tulee perustua asemakaavaan. Kempeleen valtuuston 11.3.2019 § 14 hyväksymässä Taajaman osayleiskaavassa 2040 kiinteistö kuuluu tiiviiseen ja monipuoliseen keskustan läheisyyteen soveltuvaan pientaloasumisen ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien palvelu- ja työpaikkatoimintojen alueeseen. Aluetta koskee myös keskustamaisena kehitettävän alueen merkintä. Merkintä kuvaa joukkoliikennepalvelujen piirissä olevaa vyöhykettä, jonka sisältämiä rakentamattomia tai vajaakäyttöisiä alueita tulee pitkällä aikavälillä kehittää monipuolisena, kaupunkikuvaltaan korkeatasoisena, keskustatoimintoja sisältävänä vyöhykkeenä täydennysrakentamismahdollisuuksia kartoittaen ja joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn toimivuus sekä liikenteen aiheuttamat meluhaitat huomioiden.

Kiinteistö ei ole asemakaavan osoittamassa käytössä puistona. Pieni osa kiinteistöstä on nykyisellään tie- ja katualueella ja pyöräparkin toteuttaminen lisää tarvetta leventää yleisen tien alueen rajausta VP-alueelle päin. MRL 51 § mukaan ”asemakaavoja on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys taikka maankäytön ohjaus sitä edellyttää. Maankäytön ohjaustarvetta arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti asuntotuotannon tarve ja elinkeinoelämän toimivan kilpailun edistäminen”. Kaavamuutosta voidaan pitää yleiskaavojen ja asemakaavan ajantasaisuuden kannalta perusteltuna, mutta pienialaisena sen vaikutus kokonaisuuteen on vähäinen.

Kempeleen kunta kaavoittaa ensisijaisesti omistamilleen maille, joita hankitaan vapaaehtoisilla kaupoilla. Kunnan maapoliittisen ohjelman keskeisissä toimintalinjoissa on määritetty, että maankäyttösopimuksia käytetään pääsääntöisesti asemakaavoitetuilla alueilla käyttötarkoituksien muutoksiin ja että maanomistajat maksavat kaavakorvausta saamastaan rakennusoikeuden- ja maanarvonnoususta. Sekä MRL:n että maapoliittisen ohjelman keskeisiä tavoitteita on, että maankäytön ohjauksella ja sen toteuttamisella kohdellaan kuntalaisia tasapuolisesti. Kaavamuutosaloitteen edistäminen ei siten ole kunnan maapoliittisen ohjelman normaalikäytäntöjen mukaista. Lisäksi kaavoituksen voimavarojen suuntaaminen maanomistajalähtöisiin hankkeisiin vähentää resursseja kunnan kehittämisen kannalta tärkeämmistä kaavahankkeista.

Zatelliitin eritasoliittymää, Komeetantien poikkiyhteyttä ja radanalitusta suunniteltaessa on käyty maanomistusneuvotteluja kaavamuutosaloitteen tekijän mailla. Tässä yhteydessä on käsitelty myös ko. maanomistajan omistuksessa olevan puistoalueen muuttamista asuinkäyttöön. Kehitysjohtaja Pekka Salmelan 7.1.2015 lausunnossa todetaan, että maanomistajan esittämää kaavamuutosta nähtiin voitavan viedä eteenpäin osana laajempaa kunnan maille kohdistuvaa kaavoitusta Asemanseudulla, kun poikkiyhteydestä päätetään, ja jos siinä sovelletaan kunnan käyttämiä periaatteita mm. kaavoitusmaksun perimistä.

Laajemman hankkeen viipyessä maanomistaja on ottanut uudestaan yhteyttä kuntaan ja keskustellut hankkeen edistämisestä kaavoittajan ja maankäyttöpäällikön kanssa 7.11.2018. Myös viranhaltijoiden ja valtuustoryhmien puheenjohtajien kesken on sivuttu aloitetta 8.2.2019. Tällöin on todettu, että maakaupat aloitteen tekijän kanssa yhdyskuntarakenteellisesti keskeisillä alueilla ovat aikanaan mahdollistaneet suuria liikenne- ja asemakaavahankkeita. Tämä tulee ottaa huomioon kaavakorvausasiassa ja viedä kaavamuutosaloitetta ripeästi eteenpäin.

Elinvoimavaliokunta (9.4.2019):
Valiokunta ohjaa, että kaava-aloitteeseen ryhdytään yhteistyössä maanomistajan kanssa.

Elinkeinojohtaja:
Ehdotan, että kunnanhallitus käynnistää valiokunnan ohjauksen mukaisesti kaavoituksen Niemelä-nimiseen kiinteistöön 244-401-5-319/4 perustuen kunnan ja maanomistajan kesken aikanaan maakauppojen yhteydessä tekemään suulliseen sopimukseen.

KUNNANJOHTAJA:
Kunnanhallitus hyväksyy elinkeinojohtajan päätösehdotuksen.

KHALL 29.4.2019 § 145:
Päätösesitys hyväksyttiin.

_____

Valmistelija: kaavasuunnittelija Juha Auno p. 040 182 0509

Kempeleen kunnanhallitus on kokouksessaan 29.4.2019 § 145 päättänyt käynnistää asemakaavan muutoksen Keskustan tilastoalueella ja Asemanseudun pienalueella (101/002) Niemelä – nimisellä kiinteistöllä 244-401-5-319/4 perustuen kunnan ja maanomistajan kesken aikanaan maakauppojen yhteydessä tekemään suulliseen sopimukseen sekä maanomistajan Kempeleen kunnalle 12.11.2018 tekemään kaavoitusaloitteeseen kiinteistön 244-401-5-319/4 osoittamisesta asemakaavassa asuinkäyttöön.

Asemakaavan muutos koskee Asemanseudun korttelin 2009 tonttia 1 sekä siihen liittyvää viheraluetta (VP).

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa voimassa olevaa asemakaavaa siten, että suunnittelualueen viheralueelle osoitetaan kaavoitusaloitteessa esitetyn mukaisesti asuinrakentamista soveltuva määrä, viereinen AO - tontti muutetaan kahdeksi tontiksi sekä varataan viheralueen yhteyteen pyöräpysäköinnille alue.

Oheismateriaalina valmisteluvaiheen kaavakartta (päivätty 31.8.2020), kaavaselostus (päivätty 31.8.2020) sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Kaavoittaja:
Ehdotan, että kunnanhallitus kuuluttaa asemakaavan muutoksen vireille sekä asettaa valmisteluvaiheen kaava-aineiston ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville.

Tekninen johtaja:
Ehdotan, että kunnanhallitus hyväksyy kaavoittajan ehdotuksen.

KUNNANJOHTAJA:
Kunnanhallitus hyväksyy teknisen johtajan päätösehdotuksen.

KHALL 7.9.2020 § 214:
Päätösesitys hyväksyttiin.

_____

Valmistelija: kaavasuunnittelija Juha Auno, p. 040 1820 509

Kaavan valmisteluvaiheen aineisto oli nähtävillä 16.9. – 16.10.2020 välisen ajan. Nähtävillä oloaikana kaavamuutoksesta saatiin 4 kpl lausuntoja sekä yksi mielipide. Pohjois-Pohjanmaan museo ja Oulun seudun ympäristötoimi ilmoittivat, ettei heillä ole lausuttavaa kaavasta. Telia Finland Oyj ilmoitti, ettei heillä ole huomautettavaa. Kempeleen vesihuolto esitti liitekartan avulla tulevien tonttien vesihuoltolinjojen sijaintitiedot.

_____

Mielipide: ”Mielipide rajoittuu pääasiassa rakentamattomaan viheralueen (VP) osaan. Jo rakennetun (AO) tontin osalta kaavamuutos toteutuessaan ja tontti rakennettuna, nähdään alueen yleisilmettä siistivänä, mutta silläkin osalla otettava huomioon rakennustyylin sovittaminen alueella vallitsevaan rakennuskantaan, sekä huomioitava rakentamisesta aiheutuva tärinä ja melu naapurustoon. Mahdollisen tontin noston vaikutus vesien kertymiseen on arvioitava. Viheralueen pois jäänti yksittäisenä tonttina kaavamuutoksesta, ei voi olla merkittävä alueen tontti tarjonnan kannalta. Viheralueita on tärkeä olla, alueen ihmisten luontosuhteen ylläpitämiseksi.

Viheralueen puuston merkitys katsotaan ajoneuvoliikenteestä johtuvan melun ja tiepölyn kantautumisen kannalta tärkeäksi estäväksi elementiksi. Nyt ehdotuksessa jäävä viheralueen osa on merkityksetön tämän suhteen. Lisääntynyt liikenne eteläsuomentiellä aiheuttaa voimakasta melua piha-alueella ja varsinkin raskaampi yhdistelmäajoneuvoliikenne alikulun ylittäessään aiheuttaa tärinää. Junaliikenteestä aiheutuu voimakastakin tärinää aistinvaraisesti havaittuna, eikä raiteiden kunnostus ole asiaa muuttanut, tilanteeseen, joka oli kymmenen vuotta sitten alueelle muuttaessa. Viheralueen olemassaolo myös vaikutti kiinteistön ostopäätökseen ja kun asemakaava on ollut voimassa, ei pelkoa alueen rakentamisesta ole ollut. Puistoon rajoittuva tontti on yleensä myyntiin ja kiinteistön arvoon vaikuttava tekijä.

Mielestämme avointa vuorovaikutusta ei ole käyty kaavahankkeen aikana meidän kanssa, joihin kaavamuutoksella toteutuessaan on voimakasta vaikutusta. Kaavamuutosta ei tällaisenaan, miten se on esitetty, miestämme voida hyväksyä.”

Vastine: Kaavoitusprosessissa ei oteta kantaa rakentamisvaiheessa tapahtuviin mahdollisiin melu- ja tärinäongelmiin. Kaavamääräyksiin on lisätty hulevesiin liittyvä määräys.

Kaavassa pienentyvällä puistoalueella ei ole merkittävää vaikutusta melun ja pölyn estämisessä. Viheralueen rakentamisella ei ole vaikutusta tie- ja junaliikenteestä aiheutuvaan tärinään. Kiinteistökauppojen perusteella ei ole tiedossa, että puistoon rajoittuva tontti olisi merkittävästi arvokkaampi.

Kaavoitusprosessi on edennyt MRL:n mukaisesti. Kaava-alueen lähimmille naapureille on mm. lähetetty kirje, jossa on kerrottu kaavahankkeen käynnistämisestä ja sen etenemisestä.

_____

Elinvoimavaliokunta (20.10.2020):
Elinvoimavaliokunta ohjaa, että kaavahanketta voidaan jatkaa suunnitellusti.

Kaavamuutosalueen pinta-ala on 0,4663 ha. Kaavaehdotuskartta, kaavaselostus, asemakaavan seurantalomake, oas sekä otteet ajantasakaavasta ja rekisterikartasta ovat esityslistan liitteinä.

Kaavoittaja:
Asemakaavan muutos koskee Kempeleen asemakaavan korttelin 2009 tonttia 1, sekä siihen liittyvää viheraluetta. Asemakaavalla muodostuvat korttelin 2009 tontit 5-7 sekä siihen liittyvää viheraluetta. Ehdotan, että kunnanhallitus hyväksyy asemakaavaluonnoksen kuulemisesta saadun palautteen vastineen ja kaava-aineisto asetetaan nähtäville ehdotusvaiheen kuulemista varten.

Tekninen johtaja:
Ehdotan, että kunnanhallitus hyväksyy kaavoittajan ehdotuksen.

KUNNANJOHTAJA:
Kunnanhallitus hyväksyy teknisen johtajan päätösehdotuksen.

KHALL 16.11.2020 § 298:
Päätösesitys hyväksyttiin.

_____

Valmistelija: kaavasuunnittelija Juha Auno, p. 040 1820 509

Kaavamuutos on ollut ehdotuksena nähtävillä 25.11. – 28.12.2020 välisen ajan. Nähtävillä oloaikana saatiin 3 kpl lausuntoja sekä yksi muistutus. Elisa ja Telia Finland Oyj ilmoittivat, ettei heillä ole huomautettavaa. Kempeleen Vesihuolto Oy:llä ei ollut huomautettavaa kaavahankkeeseen, mutta esitti liitekartan avulla tulevien tonttien vesihuoltolinjojen sijaintitiedot.

Kuulemisaikana saatiin alueen asukkailta yksi muistutus, jossa päähuomio kiinnittyi rakentamisaikaisiin häiriöihin. Muistutuksessa todettiin myös, että valmisteluaineiston vastineissa olisi virheellisesti mainittu, ettei suunnittelualue olisi tärinäalueella. Muistutus ja siihen laadittu vastine löytyvät kokonaisuudessaan kaavaselostuksen sivulta 15.

Kaavakarttaan on tehty ehdotusvaiheen nähtävilläolon jälkeen teknisiä korjauksia. Kaavaselostusta on täydennetty mm. tärinän osalta.

Kaavaselostus (päivitetty 1.2.2021) liitteineen ja kaavakartta ovat kokouksen esityslistan liitteinä.

Asemakaavaan muutos koskee Kempeleen asemakaavan korttelin 2009 tonttia 1, sekä siihen liittyvää viheraluetta. Asemakaavalla muodostuvat korttelin 2009 tontit 5 – 7 sekä siihen liittyvää viheraluetta.

Kaavoittaja:
Ehdotan, että kunnanhallitus hyväksyy asemakaavaehdotuksesta saadun palautteen vastineet ja Kempeleen asemakaavan korttelin 2009 tontteja 5 – 7 sekä siihen liittyvää viheraluetta koskeva asemakaavan muutos viedään valtuuston hyväksyttäväksi.

Tekninen johtaja:
Ehdotan, että kunnanhallitus hyväksyy kaavoittajan ehdotuksen.

KUNNANJOHTAJA:
Kunnanhallitus hyväksyy teknisen johtajan päätösehdotuksen.

Päätös

Päätösesitys hyväksyttiin.

Päätös

Päätösesitys hyväksyttiin.

Tiedoksi

Pohjois-Suomen ELY-keskus, tekninen johtaja, kaavoitus

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

 

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä kunnan jäsen.

 

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

 

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

 

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle.

postiosoite: PL 189, 90101 Oulu

käyntiosoite: Isokatu 4, 3. krs Oulu

faksi: 02956 42841

sähköposti: pohjois-suomi.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

 

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);

2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);

3) vaatimusten perustelut;

4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä:

1) valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;

2) selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;

3) asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

 

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin oikeusministeriön asetuksessa (31.12.2018 /1383) säädetään.

 

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Kempeleen kunnan kirjaamosta.

Kempeleen kunta

PL 12

90441 Kempele

sähköposti: kirjaamo@kempele.fi

                                            

Kirjaamon aukioloaika on työpäivisin klo 9.00 - 15.00.