Yhteisöllisyysvaliokunta, kokous 17.8.2026

Perustelut

Kuntalain 121 §:n mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen sekä arvioinnin järjestämistä varten.

Tarkastuslautakunnan on arvioitava, ovatko valtuuston tilikaudelle asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Valtuuston on kuntastrategiassa sekä talousarviossa ja -suunnitelmassa asetettava tavoitteet koko kuntakonsernin toiminnalle.

Kuntalain 121 §:n mukaan tarkastuslautakunta laatii arviointisuunnitelman ja antaa valtuustolle kultakin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset.

Arviointikertomus käsitellään valtuustossa tilinpäätöksen yhteydessä. Kunnanhallitus antaa valtuustolle lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta.

Perustelut

Tarkastuslautakunta on laatinut arviontikertomuksen vuotta 2025 koskien. Kunnanhallitus antaa vastauksen arviointikertomuksessa esitettyihin huomioihin. Valiokunnat antavat ohjauksensa omalta vastuualueeltaan kunnanhallituksen vastauksen taustaksi. Tarkastuslautakunta on esittänyt oheisen kysymyksen/huomion hyvinvointi- ja palveluvaliokunnan toimialaan:

1. Onko Kempeleessä asunnottomuutta ja millä tavalla sitä ehkäistään?

Vastaus tarkastuslautakunnan kysymykseen:

Tilastotiedon (Sotkanet) mukaan Kempeleessä ei ole asunnottomia yksin asuvia eikä ulkona, yömajoissa, tilapäissuojissa ja laitoksissa yksinäisiä asunnottomia.

Tilastotietokannan indikaattoreiden tulkintaosuus toteaa, että asunnottomiksi luetaan ulkona, tilapäissuojissa, yömajoissa yms. asuvat, erilaisissa laitoksissa asunnon puutteen vuoksi asuvat sekä tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona asuvat. Lapsuudenkodissaan asuvia nuoria ei lasketa asunnottomiksi. Tutkimusten mukaan valtaosa asunnottomista on miehiä. Naisten osuus asunnottomista on noin viidennes ja suunnilleen saman verran on asuntoa vailla olevia alle 25-vuotiaita nuoria. Asunnottomuus painottuu isoihin keskuksiin, erityisesti pääkaupunkiseudulle. Asunnottomuutta on määrätietoisesti pyritty vähentämään 2000-luvulla erityisesti pitkäaikaisasunnottomuuden osalta. Asumispalveluiden puutteellisuus voi näkyä asunnottomuutena. Toisaalta asunnottomien joukossa on henkilöitä, joilla on erilaisia elämänhallinnan vaikeuksia ja haasteita pitää asunto. Elämänhallinnan vaikeuksiin voi liittyä päihteiden käyttöä ja mielen hyvinvoinnin haasteita.

Seurakunnan diakoniatyön, etsivän nuorisotyön ja sosiaalityön kautta on tullut huolta siitä, että Kempeleessä on jonkin verran yksittäisiä ihmisiä, jotka ovat ns. piiloasunnottomia. He asuvat tuttavien tai sukulaisten luona. Usein he ovat nuoria aikuisia tai aikuisia, joilla on elämän hallinnan tai elämäntilanteen haasteita. Heitä yritetään auttaa monin keinoin.

Kaikki kunnassa tehtävä hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ ehkäisee myös asunnottomuutta. Pohjois-Pohjanmaan kunnissa ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (Pohde) on yhteinen ihmislähtöinen hyvinvointikäsitys, joka pohjautuu Marika Kunnarin (2017) väitöskirjaan. Hyvinvointikäsityksen tavoitteena on, että meillä kaikilla olisi hyvä arki ja mielekäs elämä nyt ja tulevaisuudessa. Hyvinvointikäsityksestä käy ilmi, että hyvinvointi on kokonaisuus, joka muuttuu läpi elämän. Toiveena on, että jokainen ihminen huomioidaan ja kohdataan ihmisenä – ei vain yksittäisten tarpeiden kautta. Erilaiset asiat voivat olla tärkeitä eri ihmisille.

Asiat, jotka vaikuttavat hyvinvointiin:

• Mielen hyvinvointi ja mahdollisuus elää omannäköistä elämää

• Fyysinen terveys

• Ruoka, liikunta, lepo ja muut elintavat

• Kulttuurihyvinvointi ja harrastukset

• Arjen raha-asiat

• Työ ja valmiudet työelämään

• Turvallisuus

• Asuminen, ympäristö ja luonto

• Ihmissuhteet ja mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa

• Oppiminen ja kasvu ihmisenä

• Ajatukset tulevaisuudesta

Asunnottomia kohtaavat työntekijät ovat kertoneet, että mielen hyvinvoinnin edistäminen, arjen raha-asioiden selvittäminen ja saaminen kuntoon, työvalmiuksien parantaminen ja työn saaminen, edullisien ja pienten vuokra-asuntojen saatavuus sekä elintavoista erityisesti ennalta ehkäisevä päihdetyö ovat asunnottomuutta vähentäviä tekijöitä. Kempele on osallistumassa ensi syksynä ensimmäistä kertaa valtakunnalliseen asunnottomien yöhön 17.10.2026. Tapahtumaa on suunniteltu monialaisesti yhteistyössä. Tilaisuus on YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen päivä.

Valiokunnan ohjaus:
Hyvinvointi- ja palveluvaliokunta on tyytyväinen hyvin perusteltuun vastaukseen. Asunnottomuutta on syytä torjua jatkossakin esitetyillä toimenpiteillä.

Perustelut

Tarkastuslautakunta on laatinut arviontikertomuksen vuotta 2025 koskien. Kunnanhallitus antaa vastauksen arviointikertomuksessa esitettyihin huomioihin. Valiokunnat antavat ohjauksensa omalta vastuualueeltaan kunnanhallituksen vastauksen taustaksi. Tarkastuslautakunta on esittänyt oheiset kysymykset/huomiot koskien yhteisöllisyysvaliokunnan toimialaa:

1. Onko kulttuuritapahtumapaikan valinnalla vaikutusta kävijämääriin?

Esiintymispaikan valinnalla on vaikutusta kävijämäärään. Paikan tulee olla tunnettu ja helposti saavutettava. Esteettömyys on olennainen asia. Tämän vuoksi Pirilän sali on vakiinnuttanut paikkansa konserttisalina, siellä on hyvät tilat ja parkkipaikkojakin kohtuullisesti. Koulujen osalta vaikeauksia tuottaa eri sisäänkäynti ovet, saattaa olla, että oven löytyminen on haastavaa. Museo on osoittautunut erinomaiseksi esiintymispaikaksi, kävijöitä on vauvasta vaariin sekä myös erityisryhmät. Siellä kaikki tapahtumat ja konsertit ovat myös maksuttomia. Eniten tapahtumien kävijämäärään vaikuttava seikka on kuitenkin esiintyjä. 

2. Onko kulttuuritapahtumista kerätty osallistujilta palautetta ja kehittämisehdotuksia?

Systemaattisesti palautetta tai kehitysehdotuksia ei ole kerätty. Mutta esimerkiksi Hyvä kasvaa Kempeleessä -tapahtumassa kerätään palautekyselyn kautta osallistujien kokemuksia ja ajatuksia tapahtuman kehittämiseksi, myös museolla on ollut kyselyitä toimintaan liittyen. Tapahtuissa myös osallistujilta kysellään suoraan ideoita seuraaviin tapahtumiin ja esiintyjiin.  Myös kirjaston tiskille tulee satunnaisesti palautetta ja toiveita kulttuuritapahtumista. 

3. Mitä kunnan näkyvyys eri medioissa pitää sisällään? Mitä lasketaan mukaan artikkeleihin?

Kunnan medianäkyvyyttä seurataan Retriever-mediaseurantapalvelulla. Tässä yhteydessä artikkeleihin lukeutuu kaikki perinteisen median maininnat Kempeleestä, mitä ko. seurantapalvelu löytää niin fyysisistä, kuin sähköisistä journalistisista julkaisuista. Mukana on niin itse Kempeleen kunnan toimintaa käsittelevät artikkelit, kuin esimerkiksi Kempeleen urheiluseuroja koskeva uutisointi.

Yhteisöllisyysvaliokunta (17.6.2026):

Yhteisöllisyysvaliokunta on tyytyväinen annettuihin vastauksiin. Valiokunta ohjaa että jatkossa kulttuuritapahtumista kerätään palautetta ja kehittämisehdotuksia.