Päätöksen peruste
Rakentamisrajoitus
Alueidenkäyttölaki 58 §:n mukaan rakennuskohdetta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoitus). AKL 58 §:n 2 momentin mukaan asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa kaavassa osoitetulle muiden alueiden käytölle.
Rakentamislain 57 §:n 1 mom. mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää luvan poiketa alueidenkäyttölaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta ja tässä laissa säädetystä tai sen nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. RakL 57 §:n 2 mom. mukaan 1 momentissa tarkoitettua lupaa ei kuitenkaan saa myöntää, jos se:
1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;
3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista;
4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Laki sähköisen viestinnän palveluista 917/2014 § 234: Telekaapelia, radiomastoa ja tukiasemaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti eikä siten, että vaikeutetaan voimassa olevan maakunta- tai yleiskaavan toteutumista. Sijoittaminen ei saa myöskään vaikeuttaa kaavojen laatimista.
Poikkeamisen edellytykset
Hakemuksen mukainen rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle.
Hanke sijoittuu asemakaavassa osoitetulle puistoalueelle (VP), jonka pinta-ala on noin 16 ha. Suunnitellulle hankkeelle osoitettu maankäyttöalue on noin 100 m2, mikä on alle yksi prosentti puistoalueen pinta-alasta. Rakentaminen on laajuudeltaan vähäistä suhteessa puistoalueen kokonaispinta-alaan. Hanke ei estä muun alueen säilymistä puistoalueena eikä heikennä alueen käyttöä lähivirkistysalueena tai rajoita alueen muuta virkistyskäyttöä. Alueen kävely- ja pyöräilyreitit säilyvät käytössä ja hanke ei estä alueella ulkoilua. Hanke ei myöskään muuta alueen toimimista jatkossakin asumisen suojavyöhykkeenä.
Hankkeen sijoituspaikka on valittu niin, että toimijan verkolliset sekä kunnan maankäytölliset tavoitteet ja reunaehdot on voitu sovittaa yhteen. Televerkon tukiasemat ovat yhdyskuntateknistä perusinfrastruktuuria, jonka sijoittaminen määräytyy ensisijaisesti verkon teknisten toimivuusvaatimusten perusteella. Hyvän alueellisen kuuluvuuden turvaamiseksi matkaviestinverkon tukiasemia sijoitetaan tyypillisesti rakennetun ympäristön yhteyteen palvelun käyttäjien läheisyyteen ja osaksi muuta infrastruktuuria. Kyseisellä alueella asemakaavassa ei ole osoitettu erillistä aluevarausta tukiasemalle. Sijoituspaikka on valittu siten, että hankkeen vaikutukset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi ja ettei hanke estä alueen asemakaavan mukaista toteutumista tai käyttöä.
Maston sijaintia on arvioitu maastokäynnillä, johon osallistuivat kunnanpuutarhuri ja kaavoituksen edustaja. Arvioinnin perusteella maston rakennuspaikkaa tarkennettiin siten, että hankkeen edellyttämä puuston poisto on mahdollisimman vähäistä ja kohdistuu pääosin nuorikasvuiseen ja pienikokoiseen puustoon. Rakentamisesta ja siihen liittyvästä vähäisestä puuston poistosta ei aiheudu merkittävää muutosta tai aukkoa Lentokentäntien ja asutuksen väliseen metsäiseen suojavyöhykkeeseen. Puistoalueen melu- ja näkösuojavaikutuksen ei voida arvioida olennaisesti heikentyvän vähäisen puuston poistamisen myötä.
Huomautuksissa on esitetty rakennushankkeen sijoittamista vaihtoehtoiselle alueelle esimerkiksi Lentokentäntien eteläpuolelle toimitilarakennusten korttelialueelle (KTY). Hakija on arvioinut poikkeamishakemuksen valmistelun yhteydessä vaihtoehtoiset sijoituspaikat, mukaan lukien olemassa olevat kiinteistökohteet. Arvioinnin perusteella on todettu, ettei maston sijoittaminen toiselle alueelle mahdollista samoja verkollisia tavoitteita muun muassa teknisen toteutuskelpoisuuden, palvelun parantamisen, ympäröivän verkon yhteensopivuuden ja kaavoituksellisien reunaehtojen perusteella. Arvioinnissa on hyödynnetty asiantuntijaselvityksiä, jotka käsittelevät mm. signaalin peittoalueita, maston rakenteellisia vaatimuksia, maaperän ominaisuuksia, sähkön ja kiinteän televerkon liittymispisteiden saatavuutta sekä ympäröivän kaupunkirakenteen rajoitteita.
Hanke ei RakL 57 § tarkoittamalla tavalla aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Alueella ei ole vireillä kaavahankkeita tai muita suunnitteluhankkeita, joita hanke vaikeuttaisi.
Rakentamisella ei vaikeuteta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista.
Rakennuspaikalla tai välittömästi sen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja luontotyyppejä, luonnonsuojelu- tai arvokkaita maisema-alueita, Natura-verkostoa tai muita suojelukohteita, joihin rakentamisella olisi vaikutusta. Hankkeessa ei poisteta merkittävästi puustoa, eikä hanke aiheuta haittaa luonnonsuojelun tavoitteille.
Rakentaminen ei vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista.
Rakennuspaikalla tai välittömästi sen läheisyydessä ei sijaitse rakennussuojelu- tai muinaismuistokohteita. Poikkeaminen ei vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista.
Poikkeaminen ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen ja poikkeaminen ei muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia
Hakemus koskee yksittäisen matkaviestintukiaseman ja siihen liittyvän 8,5 m² laitetilan rakentamista, joka on laajuudeltaan vähäistä. Hanke sijoittuu puistoalueelle (VP) siten, että maston etäisyys lähimpiin asuinrakennuksiin on noin 120 metriä. Maston ja laitetilan sijainti ja etäisyydet ympäröiviin kiinteistöihin on esitetty poikkeamisen liitteenä olevassa asemapiirroksessa. Maston rakennuspaikka on valittu niin, että rakentamisen ja vähäiset puuston poiston vaikutukset ympäristöön jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Hankkeen johdosta virkistysalueen yleinen luonne, käyttötarkoitus ja virkistyskäyttömahdollisuudet säilyvät ennallaan.
Maston korkeus (42 m) perustuu sen teknisiin toimivuusvaatimuksiin ja tavoitellun kuuluvuusalueen saavuttamiseen. Masto tulee näkymään ympäristössään ja erottumaan puuston latvuston yläpuolelle ulottuvana rakenteena, minkä vuoksi hankkeella on maisemallisia vaikutuksia. Mastorakenne (vapaasti seisova ilman haruksia) on kuitenkin rakenteeltaan siro ja luonteeltaan tavanomainen teknisen infrastruktuurin rakennelma. Maston rakenteeksi valikoitunut vaihtoehto sekä sijoittuminen puistoalueen reunalle Lentokentäntien puoleiselle osalle, VP-alueen kaakkoisosaan vähentävät visuaalisia vaikutuksia Professorintien pohjoispuoliselle asutukselle. Masto ei muodostu ympäristössään hallitsevaksi elementiksi eikä muuta alueen maisemarakennetta tai mittakaavaa merkittävästi.
Huomautuksissa on viitattu hankkeen mahdollisiin vaikutuksiin asumisviihtyvyyteen ja kiinteistöjen arvoon liittyen. Kiinteistöjen mahdolliseen arvonmuutokseen liittyviä vaikutuksia ei kuitenkaan ole mahdollista arvioida objektiivisesti eikä asiassa ole esitetty selvitystä, jonka perusteella hankkeesta aiheutuisi todettavissa olevaa taloudellista haittaa. Hanke ei estä rakennettujen tai rakentamattomien rakennuspaikkojen käyttöä asemakaavan mukaiseen tarkoitukseen eikä rajoita asuinrakennusten tulevaa rakentamista. Maston sijoittuminen alueelle ei vaikeuta kiinteistöjen käyttöä tai merkittävästi vähennä asumisviihtyvyyttä.
Hankkeen ei arvioida aiheuttavan normaalista käytöstä poikkeavaa turvallisuusriskiä ympäristölle. Maston läheisyydessä sijaitsevat kävely- ja pyöräilyreitit säilyvät käytössä nykyiseen tapaan, eikä hanke estä tai olennaisesti vaikeuta niiden käyttöä. Rakentamisen aikaisia vaikutuksia ja rakennuksen rakentamista ohjataan rakennuslupaprosessissa. Rakentamisen aikana alueella voi aiheutua tilapäistä työmaaliikennettä, melua ja muita rakentamiseen liittyviä häiriöitä. Käyttöönoton jälkeen alueella liikutaan ainoastaan huollon tai muun tarpeen yhteydessä tarpeen mukaan muutamia kertoja vuodessa. Maston rakenteellinen turvallisuus ja muut rakentamisen tekniset vaatimukset arvioidaan rakentamislupavaiheessa voimassa olevan lainsäädännön, rakentamismääräysten ja suunnitteluohjeiden mukaisesti. Tällöin tarkastellaan muun ohella rakenteiden kuormitukset mukaan lukien lumi- ja jääolosuhteet.
Huomautuksessa on viitattu Kempeleen voimassa olevan rakennusjärjestyksen 5 §:ään sekä nähtävillä olleen rakennusjärjestysehdotuksen 6 §:ään, joiden mukaan rakennuksen tai rakennelmien etäisyyden tontin rajoista tulee olla vähintään yhtä suuri kuin sen rajan puoleinen korkeus, kuitenkin vähintään neljä metriä. Hanke sijoittuu puistoalueelle, joka ei ole tontti, mutta hankkeen etäisyys lähimpään naapurikiinteistön rajaan on noin 25 m, joka on rakennusjärjestyksen säädöksen mukainen.
Huomautuksissa on esitetty, että hankkeen vaikutuksista ja vaihtoehtoisista sijoituspaikoista tulisi laatia riippumattomia selvityksiä. Poikkeamismenettelyssä ei kuitenkaan edellytetä asemakaavoitukseen verrattavien selvitysten laatimista eikä hankkeen vaihtoehtoisten toteuttamistapojen yksityiskohtaista vertailua. Poikkeamispäätöksessä arvioidaan, täyttääkö hanke rakentamislain mukaiset poikkeamisen edellytykset ja voidaanko poikkeaminen myöntää ottaen huomioon hankkeen vaikutukset ja alueen olosuhteet. Poikkeamisasian ratkaisemiseksi tulee olla käytettävissä asian arvioimiseksi riittävät tiedot hankkeen vaikutuksista ja poikkeamisen edellytyksistä.
Hakemuksessa on esitetty poikkeamishakemuksen ratkaisemiseksi riittävät MRA 85 § mukaiset liiteasiakirjat sekä arvio hankkeen keskeisistä vaikutuksista sekä hakemuksen perustelut. Hakemuksen perusteella kunta on arvioinut hankkeen keskeiset vaikutukset ja toteaa, että hankkeen johdosta aiheutuvat poikkeamiset ovat kokonaisuutena vähäisiä ja ettei hankkeella ole merkittäviä vaikutuksia. Hanke ei aiheuta sellaisia merkittäviä maankäytöllisiä, ympäristöllisiä tai muita vaikutuksia, joiden perusteella asian ratkaiseminen edellyttäisi asemakaavatasoista suunnittelua.
Poikkeamisharkinta perustuu hankkeen kokonaisvaikutusten arviointiin. Arvioinnissa on huomioitu hankkeen vaikutukset maankäyttöön, ympäristöön, maisemaan, virkistyskäyttöön, turvallisuuteen sekä ympäröivien kiinteistöjen käyttömahdollisuuksiin. Kokonaisuutena arvioiden poikkeaminen ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Hanke ei muuta alueen pääasiallista käyttötarkoitusta, aiheuta merkittävää haittaa ympäristölle tai naapureille eikä estä alueen tai ympäröivien kiinteistöjen asemakaavan mukaista käyttöä. Hanke ei aiheuta naapureille kohtuutonta haittaa eikä sillä ole eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitettuja kohtuuttomia rasitusvaikutuksia. Poikkeamisen vaikutukset jäävät paikallisiksi ja vähäisiksi, eikä hanke muuta alueen pääasiallista käyttötarkoitusta tai sen toimivuutta virkistysalueena.
Päätöksen perustelut
Edellä esitetyillä perusteilla poikkeamisluvan myöntämisen edellytykset täyttyvät ja naapureiden esittämät huomautukset on otettu huomioon lupakäsittelyssä. Maston tarkoituksena on parantaa tietoliikenneyhteyksiä, mikä tukee alueen toimivuutta ja palvelutasoa.
Ratkaisuvalta
Hallintosäännön 10. luvun 5 §:n mukaan kaavoituspäällikkö päättää RakL 57 §:n mukaan kunnalle kuuluvaan poikkeamisvaltaan sisältyvissä asioissa siltä osin, kun on kyse RakL 42 §:n mukaisesta rakentamislupaa edellyttävästä rakentamisesta, ja kun ne koskevat asemakaava-alueella poikkeamista kaavamääräyksistä, rakennusjärjestyksen säädöksistä tai kaavan mukaisen kerrosluvun ylittämistä korkeintaan yhdellä kerroksella.
Sovelletut oikeusohjeet
Alueidenkäyttölaki 58 §, Rakentamislaki 57 §, Maankäyttö- ja rakennusasetus 46 §, 64 §, 85 §, Hallintosääntö 10. luku 5 §, Rakennusjärjestys 5 §, Laki sähköisen viestinnän palveluista 917/2014 234 §, Laki eräistä naapuruussuhteista 26/1920 17 §.