Perustelut
Kempele-kulttuuripalkinto on ollut haettavana 24.1.-15.2.2024. Hausta on julkaistu kuulutus kunnan internetsivuilla ja Rantalakeus-lehdessä 24.1.2024.
Määräaikaan mennessä kulttuuripalkintoehdotuksia saapui kuusi. Ehdotuksissa on esitetty palkintoa Nuu-Teatterille, Kalevi ja Marjatta Kerttulalle, Simo Toloselle, Timo Eskeliselle, Jussi Rasinkankaalle, Zemppi-Areenalle ja Kempele-Seuralle.
Kempele-palkinnon myöntämisen perusteena on aktiivinen toiminta, saavutettu erinomainen taso kulttuurin alalla ja toiminnalla kunnalle tuotettu positiivinen julkisuus. Kempele-palkinnon saajan tulee olla kunnassa kirjoilla oleva henkilö, järjestö tai yhteisö. Palkinnon myöntämisessä painotetaan hakemuksen perusteluissa mainittuja seikkoja sekä hakemuksessa mainittujen saavutusten kautta kertynyttä ansioituneisuutta.
Ehdottajien esittämät perustelut
Nuu-Teatteri
Nuu-teatterin toiminta on aktiivista ja ympärivuotista. Teatteri on tuonut perustamisensa jälkeen ensi-iltaan yhteensä seitsemäntoista kokoillan näytelmää ja pienoisnäytelmää, ja lisäksi teatteriryhmä on kiertänyt tapahtumissa ja yksityistilaisuuksissa tarjoamassa pienimuotoisempia esityksiä. Teatteri järjestää myös esiintymiskoulutusta ja jäsenet pääsevät osallistumaan valtakunnallisiin teatterifestivaaleihin. Esitykset ohjaa ammattiohjaaja, jonka alaisuudessa harrastajat kehittyvät ja saavat ammattimaista teatterialan opetusta.
Vuosina 2022 ja 2023 Nuu-teatterin ohjelmistossa oli Esa Leskisen ja Sami Keski-Vähälän kirjoittama ja Marko Pohjanrinteen sovittama ja ohjaama Euroopan taivaan alla. Esityksen ensi-ilta oli 11.11.2022 ja esitykset jatkuivat vuoden 2023 tammikuuhun, jolloin viimeiset esitykset järjestettiin Haukiputaan Teatterikuopalla.
Nuu-teatteri on koko historiansa ajan tehnyt kunnianhimoista teatteria tarttumalla usein haastaviin teksteihin, joita on esitetty etenkin ammattiteattereiden näyttämöillä. Teatteri on saanut kiitosta paikallisen katsojakuntansa lisäksi ympäristökunnista, ja esityksiä tullaan katsomaan kauempaakin. Nuu-teatterissa on harrastajia Kempeleen ohella Oulusta ja muista ympäristökunnista.
Nuu-teatteri esittelee kempeleläistä osaamista myös kotikuntansa ulkopuolella muun muassa vuosittaisilla vierailuesityksillään. Euroopan taivaan alla -näytelmää esitettiin tammikuussa 2023 Haukiputaan Teatterikuopalla. Nuu-teatteri tekee tärkeää työtä Kempeleen kulttuuritarjonnan saralla. Oma teatteri on oleellinen osa kunnan kulttuuriimagoa, ja Nuu-teatterin saama positiivinen julkisuus on omiaan tekemään Kempelettä tunnetuksi alueen kulttuurisektorilla. Teatteri tekee Kempelettä tunnetuksi myös tekemällä tiivistä yhteistyötä Suomen harrastajateatteriliiton kanssa ja saa näin myös valtakunnallista näkyvyyttä. Lisäksi teatteri tarjoaa harrastajille mahdollisuuden näyttämötoiminnan harjoittamiseen omassa kotikunnassaan sekä kehittymiseen ammattilaisohjauksessa.
Kalevi ja Marjatta Kerttula
Kalevi ja Marjatta ovat Kempeleen kulttuuriajan konkareita. He organisoivat talkoilla työväentalon remontin. He ovat pyörittäneet Töpärin suosittuja perjantaitansseja 10 vuotta, noin 45 tanssit vuodessa, joissa käy keskimäärin 200 henkeä, joista ulkopaikkakuntalaisia yli puolet. Kerttulat ovat järjestäneet, iltamia, myyjäisiä, käärmenättelyt, taidenäyttelyt, huutokauppoja ym. Kalevi toimii myös Kempele-seurassa vaalimassa kunnan kulttuuriperinteitä.
Simo Tolonen
Merkittävän ja tärkeän eläinsuojelutyön ohella Simo on noussut supersuosioon sosiaalisessa mediassa ja tuonut Kempeleelle laajaa positiivista näkyvyyttä. Kymmenet tuhannet ihmiset seuraavat kempeleläisen yrittäjän arkea.
Kempeleeseen saapuu vuositasolla tuhansittain yleisöä ympäri Suomen katsomaan Simon toimintaa, joten toiminta edesauttaa myös suoranaisesti matkailua.
Lisäksi Simon suositut kissalivet ovat nousseet jo yhteiskunnallisesti merkittävään asemaan, sillä ne ovat tuoneet iloa ja jaksamista esimerkiksi yksinäisille ihmisille ja vanhainkodin väelle.
Timo Eskelinen
Tämä ei perusteluja kaipaa. Ihme, että ei ole vielä huomioitu, kun kriteerejä lukee:
"Kempele-kulttuuripalkinto voidaan jakaa tunnustuspalkintona. Palkinnon myöntämisen perusteena on aktiivinen toiminta, saavutettu erinomainen taso kulttuurin alalla ja toiminnalla kunnalle tuotettu positiivinen julkisuus. Kempele-palkinnon saajan tulee olla kunnassa kirjoilla oleva henkilö, järjestö tai yhteisö."
Eiköhän tämä valinta ole 7 kertaa mennyt jo ohi.
Jussi Rasinkangas
Jussi Rasinkangas aloitti opettajan työt Kempeleen Ylikylän koulun luokanopettajan virassa 1985.
Sävellystyötä hän aloitteli opettajan tehtävänsä ohessa vuonna 1988. Samoihin aikoihin Jussi oli keskeisenä perustajajäsenenä käynnistämässä laajasti tunnettua ja tunnustettua Ylikylän koulun Musarit-kuoron toimintaa. Kuoron ohjelmistossa oli monipuolisesti hänen säveltämiään lastenlauluja. Seuraavien vuosien aikana moni kuoron jäsenistä menestyi myös MTV:n Tenavatähti-ohjelmassa. Kuoron laulajista usea on löytänyt myöhemmin leipätyönsä musiikin parista ja vielä useampi elämänmittaisen ja tärkeän harrastuksen.
Neljänä eri vuonna Jussi Rasinkangas on säveltänyt vuoden lastenlaulun Suomessa ja kaksi kertaa hänet on palkittu vuoden lastenlaulusäveltäjänä.
Monipuolisen ja merkittävän uran aikana hän on säveltänyt teoksia sinfoniaorkestereille, joita eri kaupunginorkesterit ovat esittäneet ohjelmistossaan. Eri teattereissa on esitetty Jussin säveltämiä musikaaleja. Myös hengellistä musiikkia hän on säveltänyt seurakunnissa järjestettyihin messuihin.
Yle TV2 televisioi aikanaan Kempeleen Pyhän kolminaisuuden kirkosta siellä toteutetun Juhlamessun. Kotiseutulaulujen sävellyksien joukossa on myös Juhani Konolan sanoittama Kempeleen kuntalaulu, Lakeuden lapset. Paikallista poikkikulttuurista toimintaa edustaa Jussin säveltämä Kempeleen Kirin superpesisjoukkueen kannustuslaulu. Koko sävellysuran aikana joulumusiikki on ollut tuotannossa tärkeällä sijalla. Suoratoistopalvelu Spotifyssa Jussin säveltämiä joululauluja on kuunneltu yli 10 miljoonaa kertaa. Kuunnelluimpien joululaulujen joukossa Suomessa on Suvi Teräsniskan esittämä Hei mummo. Lastenlaulujen kuuntelukerratkin lasketaan miljoonissa. Teoston listoilla hänen sävellyksiään on yli tuhat.
Oppikirjoista löytyvien laulujen ja muun opetusmateriaalin kautta Jussin lastenlaulut ovat tulleet laajasti tutuiksi Suomen peruskouluissa. Lastenlaulujen ja lastenmusiikin vaaliminen sekä musiikin harrastamiseen innostaminen on näkynyt hänen opettajan työssään sekä siihen liittyvässä toiminnassa. Kempeleen omassa Tenavatahti-lastenlaulukatselmuksessa hän on toiminut vuosia sen kehittäjänä sekä taiteellisena johtajana. Kansainvälisen Future Songwriting hankkeen kautta kempeleläiset koululaiset pääsivät mukaan innostavaan musiikin luomisprosessiin. Osaamistaan hän on jakanut sävellys- ja sanoituskurssien kouluttajana myös Kempele-opiston kursseilla.
Jussi Rasinkankaan asuinkuntana Kempele on ollut vahvasti ja positiivisesti esillä julkisuudessa koko säveltäjäuran ajan.
Zemppi-Areena
Zemppi Areena on aktiivinen toimija, joka on saavuttanut erinomaisen tason kulttuurin alalla. Zemppi Areena luo omalla kulttuuritoiminnallaan kunnalle vuosittain positiivista ansaittua julkisuutta. Zemppi Areena Oy on kempeleläinen yritys.
Kempele-Seura ry
Kempele-Seura on moderni ja toimelias kotiseutuyhdistys, jonka tarkoituksena on mm. ”kotiseudun kaikinpuolinen kehittäminen paikallisten erityispiirteiden pohjalta”. Vuosi 2023 oli seurassamme aktiivinen toimintavuosi. Järjestimme perinteisesti seitsemän porinapiiriä, jotka olivat kovin toivottuja. Vanhan ajan viikolla toteutettiin kunnan kanssa yhteistyössä Murhamiesjahtia Ketolanperällä -näytelmä, jossa oli mukana myös Kempele-Seuran jäseniä rooleissa. Seuran jäseniä oli pitämässä vanhan ajan viikolla monia erilaisia toimintapisteitä ja työnäytöksiä. Olemme olleet mukana myös kotiseutumuseon Perinnepelto-projektissa, jossa on opeteltu koululaisten kanssa pellavan kasvatusta ja käsittelyä. Uutena kotiseututuotteena toteutimme Kempele-paidan. Menneenä vuonna on pyritty järjestämään enemmän tapahtumia ja sitä kautta on saatu positiivista näkyvyyttä. Seuran tapahtumia ja toimintaa on kehuttu.
TALKOOT
- Järjestettiin kevätsiivoustalkoot kotiseutumuseolla 6.5.2023.
- Rakennettiin talkoilla kotiseutumuseolle myyntikoju kesäkuussa ja siivottiin varasto.
- Avustettiin kesällä kolmena päivänä museo- ja kulttuurikoordinaattoria museon siivoamisessa ja järjestämisessä sekä tuotettiin kolme pienoisnäyttelyä.
- Luetteloitiin ja digitoitiin veteraaniyhdistyksen pöytäkirjat v. 1993–2013.
PERINTEEN TALLENTAMINEN
- Kerättiin kevätkokouksen yhteydessä tietoa kotiseutuarkiston vanhoista rakennuskuvista.
- Toteutettiin kotiseutukysely Linnakankaan koululla 16.3.2023, Santamäen koululla 2.10.2023 ja Kirkonkylän koululla 30.10.2023. Kyselyn tuloksista on koottu yhteenveto, jonka seuran puheenjohtaja on esitellyt kunnan palveluvaliokunnalle 21.11.2023.
- Toteutettiin kotiseutukyselyä Amazing Kempele -tapahtuman yhteydessä 9.5.2023.
- Järjestettiin museolla porinapiirejä: Vanhat kuvat 13.6.2023, Kyläkaupat 16.6.2023, Pappi-Kalle 3.8.2023, Juurussuo 10.8.2023, Vanhat rakennukset 17.8.2023.
PERINTEEN TUNNETUKSI TEKEMINEN
- Julkaistiin verkkosivuilla ja Facebookissa Anssi Lampelan muistelma Hilja Lampela, postinkantaja, tutkimusartikkeli Kempeleen työväentalon vapautus vuoden 1918 sodan jälkeen ja Aarne, sodassa kaatunut.
- Esiteltiin luutaperinnettä seurakunnan henkilöstölle 11.1.2023.
- Asukastuvalla tarinoitiin aiheesta ”Miten Kempele-Seura ja luutamummo liittyvät toisiinsa?” 26.1.2022.
- Julkaistiin 25.2.2023 verkkosivuilla ja Facebookissa blogikirjoitus Kempeleen jääkäreistä.
- Liitettiin Kempeleen luutaperinne osaksi Museoviraston ylläpitämää Elävän perinnön wikiluetteloa ja tehtiin hakemus Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Kohdetta ei tällä kertaa nimetty osaksi luetteloa.
- Järjestettiin tapahtuma 25.4.2023, jossa kempeleläinen historian harrastaja ja metallinetsijä Kimmo Suonperä esitteli kempeleläisiä löytöjä ja metallinetsintäharrastusta.
- Risto Lötjönen-Pihlaja esitelmöi Varpuluutaperinteestä Pohjois-Pohjanmaalla Oulun seudun myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten yhdistykselle 28.4.2023.
- Koottiin Tammenlehvän perinneliitto ry:n perinneportaalia varten (sotiemmeperinne.fi) listaus vuosien 1939–1945 tapahtumiin liittyvistä sivustoista.
- Järjestettiin kesällä kaikille halukkaille osallistujille avoimia kävelykierroksia. Opastuksia järjestettiin 1.6. alkaen torstaisin, juhannusviikolla keskiviikkona, yhteensä yhdeksän kertaa (Kirkonmäki, Sarkkiranta, Keskusta, Köykkyri, Zeppelin, Pirilän puutarha, Vihiluoto, Aseman alue ja vanha meijeri, Vanhan hautausmaan kävelykierros).
- Kempeleen kunta on toteuttanut seuran aloitteen mukaisen Evakkomatka-muraalin heinäkuussa.
- Tehtiin kunnalle aloite Kirkonkylän koulun C-talon museoinnista 70-luvun kouluksi vuoteen 2026 mennessä. Aloitteeseen on saatu myönteinen vastaus.
- Pidettiin porinapiiri vanhusten viikolla 4.10.2023 Hovintien palvelukeskuksella, aiheena pappi-Kalle.
- Julkaistiin Nuorten talkoot auttoivat Suomea selviytymään sodasta -blogikirjoitus 15.10.2023.
- Jätettiin, yhdessä Ketolanperän kyläyhdistys ry:n kanssa, Kempeleen kunnanhallitukselle kirjelmä Kempeleen kunnan omistamien, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennuskohteiden säilyttämisen ja kunnostuksen edistämiseksi.
- Suunniteltiin ja toteutettiin seuran Facebook-sivustolle Kenttäpostia-joulukalenteri.
KUNNAN JÄRJESTÄMIIN TAPAHTUMIIN OSALLISTUMINEN
- Osallistuttiin vanhan ajan viikon suunnitteluun ja järjestämiseen. Vanhan ajan viikolla toteutettiin Murhamiesjahtia Ketolanperällä -näytelmä sekä porinapiirit Kempeleen kyläkaupoista ja vanhoista valokuvista. Seuran jäseniä oli pitämässä vanhan ajan viikolla monia erilaisia toimintapisteitä ja työnäytöksiä.
- Osallistuttiin koko perheen Amazing Kempele -pyöräilytapahtumaan 9.5.2022 omalla rastipisteellä kotiseutumuseolla.
- Osallistuttiin Kempeleen kunnan perinnetoimikunnan ja nimistötoimikunnan kokouksiin.
- Osallistuttiin kotiseutumarkkinoille 8.7.2023 omalla myyntipöydällä ja toiminnan esittelyllä.
- Osallistuttiin Hyvä kasvaa Kempeleessä -tapahtumaan 26.8.2023 myyntipöydällä ja tikkarirastipisteellä. Rastipisteellä oli kävijöitä reilusti yli 100 henkilöä. Puheenjohtaja Elisa Tervonen julkisti Evakkomatka-muraalin tapahtumalavalla.
- Kotiseutumuseon Pellolta langaksi -tapahtumasarja: Osallistuttiin museolle istutetun pellavan keruuseen ja kuivumaan sitomiseen 5.9.2023, pellavan rohkintaan, siementen pussittamiseen ja pellavan liottamiseen 25.9.2023 ja koululaisten tutustumiskäyntiin museolla 4.10.2023.
- Osallistuttiin museon joulumarkkinoille 16.12.2023 omalla myyntipöydällä ja toiminnan esittelyllä.
MUU YHTEISTYÖ
- Osallistuttiin Kulttuurimatkailusta hyvinvointia -hankkeeseen. Hankkeessa on mukana 9 kuntaa.
- Järjestettiin 13.4.2023 kirjastolla tapahtuma, jossa Perämeren Pookit -yhdistys esitteli Perämeren historiaa, majakoita ja pookeja.
- Lahjoitettiin Kempeleen kunnan kotiseutumuseolle Kempele-viiri.
Hallintosäännön 8 luvun 2 §:n 2 momentin 13 kohdan mukaan kunnanhallitus päättää kunnan avustuksista yhteisöille sekä yksilöiden palkitsemisesta kuultuaan yhteisöllisyysvaliokuntaa.
Yhteisöllisyysvaliokunta antaa ohjauksen Kempele-kulttuuripalkinnon:
- palkintosummasta; sekä
- tahosta, jolle palkinto myönnetään.
Yhteisöllisyysvaliokunta (27.2.2024):
Yhteisöllisyysvaliokunta ehdotti, että kultuurin Kempele-palkinto jaetaan Juhani Rasinkankaalle. Yhteisöllisyysvaliokunnan enemmistö ehdotti, että palkintosummana myönnetään 2000 €.
Palkinto ehdotetaan jaettavan valtuuston kokouksen yhteydessä.
Mahdolliset ohjauksesta poikkeavat näkemykset:
Yhteisöllisyysvaliokunnan vähemmistö ehdotti, että palkintosummana myönnetään 1800 €.