Kuvaus
Kempeleen kunnalle on jätetty suunnittelutarveratkaisuhakemus koskien Ketolanperän tilasto- ja pienalueella (206/018) sijaitsevaa Hepokatti - nimistä kiinteistöä 244-401-178-2, jonka pinta-ala on 2,911 ha. Hakemuksen mukaan suunnittelutarveratkaisua esitetään uuden yksikerroksisen asuinrakennuksen (180 m2), autotallirakennuksen (65 m2) sekä pihasaunan (18 m2) rakentamiselle. Hakemuksen mukaisten uudisrakennusten kerrosala on yhteensä 263 m2. Kiinteistöllä oleva vanha asuinrakennus puretaan.
Rakennuspaikka:
Suunnittelutarveratkaisulla haettava uusi asuinrakennus, autotallirakennus ja pihasauna sijoittuvat asemapiirroksen mukaan olemassa olevaan pihapiiriin, josta puretaan vanha asuinrakennus pois.
Kaavatilanne:
Rakennuspaikka sijaitsee yleiskaava-alueella, jossa on voimassa Ketolanperän osayleiskaava 2020 (lainvoimainen 12.8.2009). Suunnittelualue on merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Asemakaavoitettavan alueen ulkopuolella rakennuspaikan vähimmäiskoko on 3000 m2.
Naapurien kuuleminen ja lausunnot:
Hakija on kuullut naapurikiinteistöjen omistajat eikä heillä ole ollut huomautettavaa hankkeeseen liittyen. Kempeleen Vesihuolto Oy:ltä ja Oulun Seudun Sähköverkko Palvelut Oy:ltä on pyydetty lausunnot ja molemmat puoltavat hakemusta.
Rakentamisrajoitus:
Kempeleen kunnan rakennusjärjestyksen 6 §:n mukaan asemakaavoittamattomat alueet ovat MRL 16 §:n mukaisia suunnittelutarvealueita.
Maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:ssä määrätään rakennusluvan erityisistä edellytyksistä suunnittelutarvealueella. Rakennusluvan myöntäminen suunnittelutarvealueella edellyttää, että rakentaminen:
1) ei aiheuta haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueidenkäytön muulle järjestämiselle;
2) on sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta; ja
3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten lunnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista.
Rakentaminen suunnittelutarvealueella ei myöskään saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Rakentamisjärjestyksen 7 §:n mukaan rakennuspaikan tulee olla sijainniltaan, muodoltaan, maastosuhteiltaan ja maaperältään tarkoitukseensa sovelias sekä pinta-alaltaan riittävä. Asemakaava-alueen ulkopuolella asuntokäyttöön tarkoitetun rakennuspaikan tulee olla pinta-alaltaan vähintään 10 000 m2. Milloin rakentamisella ei vaikeuteta kaavoitusta ja alueella on yhteinen vesihuoltojärjestely, rakennuspaikan pinta-ala voi olla pienempi, kuitenkin vähintään 3000 m2. Osayleiskaava-alueilla noudatetaan kaavamääräyksiä rakennuspaikan koosta. Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suoritttaa sen estämättä, mitä tässä pykälässä ja 7 pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana.
Rakennusjärjestyksen 8 §:n mukaan asemakaava-alueen ulkopuolella rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 500 m2. Asuntokäyttöön tarkoitetulle rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään puolitoistakerroksisen asuinrakennuksen, jossa saa olla vain yksi asunto, jonka kerrosala saa olla enintään 300 m2.
Rakennusjärjestyksen 11 §:n mukaan asemakaava-alueen ulkopuolella rakennuksen etäisyyden toisen omistamasta ja hallitsemasta maasta on oltava yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus, kuitenkin vähintään 5 metriä.
Hakijan esittämät perustelut:
Rakennukset toteutetaan olemassa olevalle rakennuspaikalle, josta puretaan vanha omakotitalo. Kunnallistekniikka (käyttövesi, viemäri, sähkö) ovat jo olemassa sekä tilustie (Kuusiniityntie) johtaa perille kiinteistölle. Rakentamisen vuoksi ei kaadeta metsikköä tai edes yksittäisiä puita. Nykyinen omakotitalo on päätetty purkaa, koska rakennus vaatisi mittavan peruskorjauksen eikä lopputuloksen laadusta olisi kuitenkaan varmuutta. Lapsiperheelle terveellinen asuinympäristö on erittäin tärkeä.