Perustelut
Tarkastuslautakunta on laatinut arviontikertomuksen vuotta 2025 koskien. Kunnanhallitus antaa vastauksen arviointikertomuksessa esitettyihin huomioihin. Valiokunnat antavat ohjauksensa omalta vastuualueeltaan kunnanhallituksen vastauksen taustaksi. Tarkastuslautakunta on esittänyt oheisen kysymyksen/huomion hyvinvointi- ja palveluvaliokunnan toimialaan:
1. Onko Kempeleessä asunnottomuutta ja millä tavalla sitä ehkäistään?
Vastaus tarkastuslautakunnan kysymykseen:
Tilastotiedon (Sotkanet) mukaan Kempeleessä ei ole asunnottomia yksin asuvia eikä ulkona, yömajoissa, tilapäissuojissa ja laitoksissa yksinäisiä asunnottomia.
Tilastotietokannan indikaattoreiden tulkintaosuus toteaa, että asunnottomiksi luetaan ulkona, tilapäissuojissa, yömajoissa yms. asuvat, erilaisissa laitoksissa asunnon puutteen vuoksi asuvat sekä tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona asuvat. Lapsuudenkodissaan asuvia nuoria ei lasketa asunnottomiksi. Tutkimusten mukaan valtaosa asunnottomista on miehiä. Naisten osuus asunnottomista on noin viidennes ja suunnilleen saman verran on asuntoa vailla olevia alle 25-vuotiaita nuoria. Asunnottomuus painottuu isoihin keskuksiin, erityisesti pääkaupunkiseudulle. Asunnottomuutta on määrätietoisesti pyritty vähentämään 2000-luvulla erityisesti pitkäaikaisasunnottomuuden osalta. Asumispalveluiden puutteellisuus voi näkyä asunnottomuutena. Toisaalta asunnottomien joukossa on henkilöitä, joilla on erilaisia elämänhallinnan vaikeuksia ja haasteita pitää asunto. Elämänhallinnan vaikeuksiin voi liittyä päihteiden käyttöä ja mielen hyvinvoinnin haasteita.
Seurakunnan diakoniatyön, etsivän nuorisotyön ja sosiaalityön kautta on tullut huolta siitä, että Kempeleessä on jonkin verran yksittäisiä ihmisiä, jotka ovat ns. piiloasunnottomia. He asuvat tuttavien tai sukulaisten luona. Usein he ovat nuoria aikuisia tai aikuisia, joilla on elämän hallinnan tai elämäntilanteen haasteita. Heitä yritetään auttaa monin keinoin.
Kaikki kunnassa tehtävä hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ ehkäisee myös asunnottomuutta. Pohjois-Pohjanmaan kunnissa ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (Pohde) on yhteinen ihmislähtöinen hyvinvointikäsitys, joka pohjautuu Marika Kunnarin (2017) väitöskirjaan. Hyvinvointikäsityksen tavoitteena on, että meillä kaikilla olisi hyvä arki ja mielekäs elämä nyt ja tulevaisuudessa. Hyvinvointikäsityksestä käy ilmi, että hyvinvointi on kokonaisuus, joka muuttuu läpi elämän. Toiveena on, että jokainen ihminen huomioidaan ja kohdataan ihmisenä – ei vain yksittäisten tarpeiden kautta. Erilaiset asiat voivat olla tärkeitä eri ihmisille.
Asiat, jotka vaikuttavat hyvinvointiin:
• Mielen hyvinvointi ja mahdollisuus elää omannäköistä elämää
• Fyysinen terveys
• Ruoka, liikunta, lepo ja muut elintavat
• Kulttuurihyvinvointi ja harrastukset
• Arjen raha-asiat
• Työ ja valmiudet työelämään
• Turvallisuus
• Asuminen, ympäristö ja luonto
• Ihmissuhteet ja mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa
• Oppiminen ja kasvu ihmisenä
• Ajatukset tulevaisuudesta
Asunnottomia kohtaavat työntekijät ovat kertoneet, että mielen hyvinvoinnin edistäminen, arjen raha-asioiden selvittäminen ja saaminen kuntoon, työvalmiuksien parantaminen ja työn saaminen, edullisien ja pienten vuokra-asuntojen saatavuus sekä elintavoista erityisesti ennalta ehkäisevä päihdetyö ovat asunnottomuutta vähentäviä tekijöitä. Kempele on osallistumassa ensi syksynä ensimmäistä kertaa valtakunnalliseen asunnottomien yöhön 17.10.2026. Tapahtumaa on suunniteltu monialaisesti yhteistyössä. Tilaisuus on YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen päivä.
Valiokunnan ohjaus:
Hyvinvointi- ja palveluvaliokunta on tyytyväinen hyvin perusteltuun vastaukseen. Asunnottomuutta on syytä torjua jatkossakin esitetyillä toimenpiteillä.