Kunnanhallitus, kokous 14.11.2022

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 349 Valtuustoaloite / Kouludemokratian kehittäminen Kempeleessä / Onni Kuivala ym.

244Dno-2021-1185

Aikaisempi käsittely

Valtuusto, 7.12.2021

Perustelut

Onni Kuivala esitti Kokoomuksen valtuustoryhmän ym. allekirjoittaman aloitteen,

"Tausta:

Olemme Kempeleessä etuoikeutetussa ja hienossa tilanteessa. Meillä on monta nuorta valtuutettua, kunnassamme toimii aktiivinen Nuorisovaltuusto, sekä joka koululla ahertaa oppilas- ja opiskelijakunta. Osallisuuden tunteen tavoitteellinen lisääminen kuntatasolla on kuitenkin tarpeellista ja tavoiteltavaa myös Kempeleessä. 26.11 Kempeleen Pikkuparlamentin kokouksessa nousi ilmi, että lapset ja nuoret toivovat lisää koko kouluyhteisöä koskevaa demokratiaa. mm. Koko oppilaskuntaa eli joka ikistä oppilasta tai opiskelijaa koskevaa demokratiaäänestystä toivottiin myös arkisia tai keskisuuria päätöksiä tehdessä. Perusteluna aloitteelle on myös opetussuunnitelma, jossa tavoitteena demokratian ja lastenoikeuksien toteutuminen.

Osallisuuden edistäminen kasvattaa lapsia ja nuoria ihmisinä ja opettaa heille tarpeellisia yhteistyö- ja vaikuttamistaitoja. Mitä suurempi osa nykyisistä nuoristamme vaikuttaa jo nyt, sitä suurempi osa meillä on vaikuttajia myös tulevaisuudessa. Näin ollen oppilaiden ja opiskelijoiden osallistaminen päätöksentekoon tai ideointiin on tärkeää myös oppilas ja opiskelijakuntien hallitusten ulkopuolella.

Toteutusehdotus 1:

Kouludemokratian ja osallisuuden lisäämiseksi Kempeleen kunnassa lisätään demokraattisia vaikuttamisen mahdollisuuksia, jossa jokainen lapsi/nuori pääsee osaksi vaikuttamisprosessia. Lapset ja nuoret nostivat itse esille, että esim. äänestysten järjestäminen, jossa jokaisella oppilaalla olisi demokraattisesti yksi ääni olisi tarpeen useamman kuin yhden kerran vuodessa heitä koskevia päätöksiä tehdessä.

Koulukohtaisia ideoita voisi olla esim. välitunnilla pelattavien pöytäjalkapallo ja -jääkiekko pelien välinen demokraattinen äänestys, äänestys taksvärkkirahojen käyttökohteesta tai vaikkapa äänestys siitä minkä värisiä säkkituoleja koululle hankittaisiin. Myös suuremmissa kysymyksissä kuten, vaikka oppitunnin pituutta määrittäessä lapsia ja nuoria tulisi jatkossa osallistaa ja kuulla entistäkin enemmän. Tässä vain muutama esimerkki, sillä kaikki vaikuttamisen paikat ovat tärkeitä lapsille ja nuorille.

Lapset ja nuoret voisivat esim. oppilas- ja opiskelijakunnan hallituksen johdolla järjestää kaikkia lapsia ja nuoria osallistavan äänestyksen tai mielipidekyselyn. Oppilas- ja opiskelijakuntien ohjaavat opettajat ja koulujen rehtorit tukisivat nuoria tuomalla esille mahdollisia osallistumisen paikkoja, kertoisivat mitkä vaihtoehdot ovat realistisesti toteutettavissa ja näin ollen äänestyksen arvoisia, sekä avustamalla ja demonstroimalla esim. kuinka koko yhteisöä osallistava äänestys koululla järjestetään.

Toteutusehdotus 2:

Jokaisella Kempeleen yhtenäiskoululla ja lukiossa, niin ikään jokaisella luokalla pidetään luokan- tai ohjaavan opettajan toimesta luokkakokous. Luokkakokouksen kesto voidaan sopia esim. rehtoreiden kesken tuntikiertoon sopivaksi.

Luokkakokouksen tavoitteena on keskustella oppilaita ja opiskelijoita puhuttavista tai pohdituttavista ajatuksista, ideoista tai asioista. Keskustelua ohjaisi opettaja. Luokkakokouksessa voitaisiin niin ikään keskustella myös kuulumisista ja tiedottaa tulevista tapahtumista ja muista ajankohtaisista asioista. Kokous olisi siis osaltaan myös kohtaamishetki lasten ja nuorten kanssa.

Koulun oppilas- ja opiskelijakunta sekä myös koulun henkilökunta voisivat tuoda kaikille yhteisiä valmisteltuja asioita luokkakokoukselle keskusteltavaksi. Luokkakokouksen yhteinen käyty keskustelun lopputulema, ajatus tai ideat voitaisiin viedä hallituksen jäsenten terveisinä oppilas- ja opiskelijakunnan hallitukseen.

Luokkakokous- mallin ajatuksena on osallistaa yhä useampi lapsi- ja nuori heitä koskevaan päätöksentekoon. He pääsevät vaikuttamaan ja oppivat keskustelu ja vuorovaikutustaitoja.

Luokkakokous-mallia toteutetaan jo nyt esim. Oulun Normaalikoululla. Esitän, että mallia ainakin kokeiltaisiin Kempeleessä. Kokeilu voitaisiin järjestää yhden lukukauden ajan ja lopuksi toteuttaa siihen osallistuneille oppilaille ja opiskelijoille kysely siitä, mitä mieltä he mallista ovat. Tämän jälkeen arvioidaan sen lisäämistä osaksi kouluarkea.

Resurssit ja kustannukset:

Kouludemokratiaa toteutetaan normaalina osana kouluarkea tavoitteellisesti muutaman kerran vuodessa. Oppilas- ja opiskelijakunnat osallistuvat valmistelemalla demokratiatoimia esim. äänestyksiä ja niiden toteuttamista kokouksissaan. Eri toteutusehdotuksia tutkittaessa ohjausta haettaisiin ainakin koulujen rehtoreilta ja Kempeleen Nuorisovaltuustolta. Ylimääräistä rahaa demokratian lisäämiseksi ei tarvitse talousarvioon varata, vaan toimintatapoja muutetaan tavoitteellisemmaksi ja koko opiskelijakuntaa osallistavaksi osana koulun normaalia jokapäiväistä toimintaa."

Päätös

Aloite lähetetään kunnanhallitukselle asianmukaisia toimenpiteitä varten.

Valmistelija

  • Jani Alakangas, sivistysjohtaja, jani.alakangas@kempele.fi

Perustelut

Valmistelija: rehtori Pentti Rautakoski

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa oppilaiden osallisuuden toteutuminen on kirjattu seuraavasti: Osallisuutta edistävä, ihmisoikeuksia toteuttava ja demokraattinen toimintakulttuuri luo perustan oppilaiden kasvulle aktiivisiksi kansalaisiksi. Oppilaat osallistuvat oman kehitysvaiheensa mukaisesti toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. He saavat kokemuksia kuulluiksi ja arvostetuiksi tulemisesta yhteisön jäseninä. Yhteisö kannustaa demokraattiseen vuoropuheluun ja osallistumiseen sekä luo niille toimintatapoja ja rakenteita. Oppilaskuntatoiminta tarjoaa yhden tärkeän väylän oppilaiden osallistumiselle. Lisäksi toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon periaatteet. Tämä tarkoittaa, että kouluyhteisön jäsenet tulevat kohdatuiksi ja kohdelluksi samanarvoisina riippumatta mistään henkilöön liittyvästä tekijästä. Yhdenvertainen kohtelu edellyttää osallistumisen mahdollisuuksien turvaamista jokaiselle oppilaalle, ja yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista.

Lukion opetussuunnitelman perusteissa osallisuuden toteutuminen on määritelty seuraavasti: Osallisuus ja demokraattinen toiminta luovat perustaa opiskelijan kasvulle aktiiviseen  kansalaisuuteen.  Lukiossa edistetään jokaisen opiskelijan osallisuutta ja luodaan monipuolisia mahdollisuuksia osallistua opiskeluympäristön ja toimintakulttuurin kehittämiseen sekä opiskelijaan itseensä vaikuttavien päätösten valmisteluun.  Opiskelijan osallisuudesta yhteisön toiminnan ja hyvinvoinnin rakentamisessa huolehditaan.  Opiskelijaa rohkaistaan ilmaisemaan mielipiteensä, osallistumaan yhteisistä asioista päättämiseen sekä toimimaan vastuullisesti yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Häntä kannustetaan aktiivisuuteen ja osallistumiseen muun muassa opiskelijakunnan ja tutortoiminnan avulla.

Kempeleen kunnan Hyvän kasvun ohjelmassa lasten ja nuorten osallisuuden tavoitetila vuodelle 2025 määritellään seuraavasti: Jokainen lapsi ja nuori kokee kuuluvansa yhteisöön, tulee kuulluksi ja tuntee voivansa vaikuttaa asioihin. Lapset ja nuoret osallistuvat heitä koskevaan päätöksentekoon ja heillä on aito mahdollisuus tehdä valintoja. Yhteisömme aikuiset edistävät lasten ja nuorten mahdollisuuksia löytää ja käyttää omia vahvuuksiaan ja taitojaan. Yhteisöinä edistämme lasten ja nuorten osallisuuden mahdollisuuksia. Lasten ja nuorten osallisuuden tavoitetilaan 2025 ja valtuustoaloitteeseen liittyviksi toimenpiteiksi on määritelty:

- Järjestämme lapsille ja nuorille aktiivisesti erilaisia mahdollisuuksia keskustella ja vaikuttaa
- Kehitämme osallisuutta oppilaskuntien, lasten ja nuorten foorumien, pikkuparlamentin sekä nuorisovaltuuston kautta .
- Huolehdimme erityisesti, että ujojen ja hiljaisten lasten ja nuorten ääni tulee myös kuulluksi.
- Teemme lapsille ja nuorille näkyväksi, miten he voivat vaikuttaa tai ovat vaikuttaneet yhteisiin asioihin.

Kempeleen kunnassa lasten ja nuorten osallisuuden kehittämistä koordinoi varhaiskasvatuksen, koulujen ja nuorisopalveluiden edustajista koostuva Osallisuuden kehittämisryhmä.

Kempeleen kunnan lasten ja nuorten osallisuuden organisaatiosuunnitelmassa oppilaiden ja opiskelijoiden yleiskokoukset, koulukokoukset, solukokoontumiset ja luokkien kokoontumiset luovat pohjan toiminnalle, joka etenee oppilas- ja opiskelijakuntien hallitusten, lasten ja nuorten foorumeiden kautta Pikkuparlamentin kokouksiin.

Valtuustoaloitteen mukaisiin oppilaiden ja opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksiin heitä koskevissa asioissa on tärkeä edelleen ja entistä enemmän paneutua. Valtuustoaloitteessa mainittuja luokka-, luokkaryhmä- ja koulukokouksia toteutetaan eri kouluilla jo tällä hetkellä, mutta niiden yleistymiseen koskemaan kaikkia oppilaita ja opiskelijoita on tärkeä kiinnittää jatkossa entistä enemmän huomiota. Tämä osaltaan liittyy myös Kempeleen kunnan Unicefin lapsiystävällinen kunta -kehittämistyöhön.

Yhteisöllisyysvaliokunta (22.2.2022):
Valiokunta kokee tärkeänä kouludemokratian toteutumisen ja kaikkien nuorten osallistamisen, ja asiaa on syytä lähteä kehittämään. Valiokunta ohjaa, että asiaa voisi jatkotyöstää Lasten ja nuorten osallisuuden kehittämisryhmässä, tämän jälkeen Pikkuparlamentissa ja nuorisovaltuustossa. Konkreettiset toimenpiteet tulevat käyttöön lukuvuonna 2022 - 2023.

Sivistysjohtaja:
Ehdotan, että kunnanhallitus hyväksyy aloitteeseen annetun vastineen ja toimintasuunnitelman yhteisöllisyysvaliokunnan ohjauksen mukaisesti.

KUNNANJOHTAJA:
Kunnanhallitus hyväksyy sivistysjohtajan päätösehdotuksen ja saattaa aloitteen käsittelyn edelleen valtuuston tietoon.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.