Kunnanhallitus, kokous 27.1.2025

§ 25 Hyvinvointialueelle vuokrattujen kiinteistöjen myynti ja yhtiöittäminen

244Dno-2025-70

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Juho Leppänen, talousjohtaja, juho.leppanen@kempele.fi

Perustelut

Hyvinvointialueuudistuksessa sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen käytössä olevat toimitilat jäivät kuntien omistukseen ja ne on vuokrattu hyvinvointialueille. Toimitilat vuokrattiin 1.1.2023 alkaen hyvinvointialueille voimaanpanolain ja sen mukaan annetun asetuksen mukaisilla ns. 3+1 -vuokrasopimuksilla. Lisäksi ennen uudistusta voimassa olleet vuokrasopimukset siirtyivät hyvinvointialueille.

Kempeleessä näillä ns. 3+1 -vuokrasopimuksilla on vuokrattu Pohteelle seuraavat kiinteistöt: terveyskeskus, toimintakeskus Zytyke, Hovintie 12 palvelutalo sekä Martintalo. Lisäksi on vuokrattu mm. koulujen tiloja, mutta nämä eivät ole tässä tarkastelun kohteena, koska Kuntaliiton mukaan näitä ei koske jäljempänä kuvattu yhtiöittämisvelvollisuus.  Vuokrasopimukset ovat olleet voimassa asetuksen mukaisesti 31.12.2025 saakka ja hyvinvointialueilla olisi ollut oikeus pidentää vuokrasopimusten voimassaoloaikaa yhdellä vuodella.

Pohteen aluehallitus on tehnyt 17.12.2024 päätöksen, että Pohde ei käytä voimassa olevien ns. 3+1 -vuokrasopimusten optio-oikeuksia, joten soten toimitilojen vuokrasopimukset päättyvät 31.12.2025. Pohteen tilatarpeiden pohjalta neuvotellaan uudet vuokrasopimukset 1.1.2026 alkaen ja Pohde on käynnistämässä tätä koskevat neuvottelut kuntien kanssa.

Kempeleen paloasema oli vuokrattu pelastuslaitokselle ennen hyvinvointialueuudistusta, joten sen vuokrasopimus on siirtynyt Pohteelle eli se on ns. siirtyvä sopimus.

Kunnilla on eri vaihtoehtoisia tapoja toimia hyvinvointialueelle vuokrattujen kiinteistöjen kanssa:

1. Hyvinvointialueen käytössä olevat kiinteistöt pidetään kunnan omistuksessa ja niitä vuokrataan edelleen hyvinvointialueelle. Toimitilojen vuokraaminen on lähtökohtaisesti markkinoilla tapahtuvaa toimintaa, joka on yhtiöittämisvelvollisuuden piirissä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuun siirryttyä pois kuntien vastuulta.

2. Hyvinvointialueen käytössä olevat kiinteistöt myydään osittain tai kokonaan markkinoilla. Mahdollista olisi myös tarkastella kiinteistöjen siirtämistä hyvinvointialueelle, mutta Pohde ei ole ollut kiinnostunut näistä vaihtoehdoista.

Myymällä hyvinvointialueen käytössä olevat kiinteistöt kunta vapauttaa pääomia niiden tilojen toteuttamiseen ja peruskorjaukseen, joita se jatkossa tarvitsee oman perustehtävänsä toteuttamiseksi (mm. sivistys- ja vapaa-aikapalvelut ja varhaiskasvatus). Lisäksi kunta saa kertaluonteisten kauppahintojen lisäksi kiinteistöverotuloja ja mahdollisesti maanvuokratuloja, jos maa-alueet vuokrataan ostajille. Mikäli kauppahinta ylittää tasearvon, kunnan tulokseen kirjautuu myyntivoitto ja vastaavasti myyntitappio, jos kauppahinta alittaa tasearvon. 

Mikäli kunta ei myy hyvinvointialueen käytössä olevia toimitiloja ja vuokrausta jatketaan, ne tulee yhtiöittää. Yhtiöittämisellä tarkoitetaan kiinteistöjen ja niihin liittyvän vuokraustoiminnan siirtämistä osakeyhtiöön, johon sovelletaan normaaleja osakeyhtiön säännöksiä. Yhtiöittämiseen liittyy useita eri selvitettäviä asioita ja tätä varten tulee laatia yhtiöittämisselvitys ulkopuolisen asiantuntijan avustuksella. Yhtiöittämisselvityksessä on selvitettävä mm.  mitä ja miten toimitiloja siirretään yhtiöön, miten palveluja tuotetaan jatkossa toimitiloihin, yhtiöön tai kunnan omiin tarpeisiin (mm. talous- ja hallintopalvelut, kiinteistönhoito sekä kunnossapito) sekä yhtiön taloudellinen kannattavuus. Yhtiöittämisselvitys olisi käynnistettävä rinnakkain mahdollisen kiinteistöjen myynnin selvittämisen kanssa, koska selvitys ja mahdollinen yhtiöittäminen vie pitkän ajan ja yhtiöittämisvelvoite astuu voimaan 1.1.2026.

Hallintosäännön 7 luvun 2 §:n mukaan valtuusto päättää kiinteän omaisuuden luovuttamisen periaatteista. Kunnanhallitus päättää muun kiinteän omaisuuden luovuttamisesta.
 

Resurssivaliokunta (20.1.2025):

Resurssivaliokunta ohjaa, että:

  1. käynnistetään hyvinvointialueelle vuokrattujen kiinteistöjen myynnin selvittäminen. Selvityksen perusteella kunnanhallitus voi päättää myydä kiinteistöt tai osan niistä, mikäli ostajat löytyvät ja
  2. käynnistetään hyvinvointialueelle vuokrattujen kiinteistöjen yhtiöittämisselvitys.

 

Resurssivaliokunta ohjaa, että tulevissa selvityksissä huomioidaan, että myydäänkö vai vuokrataanko kiinteistöjen maapohja.

Valmistelija

  • Juho Leppänen, talousjohtaja, juho.leppanen@kempele.fi

Perustelut

Hyvinvointialueuudistuksessa sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen käytössä olevat toimitilat jäivät kuntien omistukseen ja ne on vuokrattu hyvinvointialueille. Toimitilat vuokrattiin 1.1.2023 alkaen hyvinvointialueille voimaanpanolain ja sen mukaan annetun asetuksen mukaisilla ns. 3+1 -vuokrasopimuksilla. Lisäksi ennen uudistusta voimassa olleet vuokrasopimukset siirtyivät hyvinvointialueille.

Kempeleessä näillä ns. 3+1 -vuokrasopimuksilla on vuokrattu Pohteelle seuraavat kiinteistöt: terveyskeskus, toimintakeskus Zytyke, Hovintie 12 palvelutalo sekä Martintalo. Lisäksi on vuokrattu mm. koulujen tiloja, mutta nämä eivät ole tässä tarkastelun kohteena, koska Kuntaliiton mukaan näitä ei koske jäljempänä kuvattu yhtiöittämisvelvollisuus.  Vuokrasopimukset ovat olleet voimassa asetuksen mukaisesti 31.12.2025 saakka ja hyvinvointialueilla olisi ollut oikeus pidentää vuokrasopimusten voimassaoloaikaa yhdellä vuodella.

Pohteen aluehallitus on tehnyt 17.12.2024 päätöksen, että Pohde ei käytä voimassa olevien ns. 3+1 -vuokrasopimusten optio-oikeuksia, joten soten toimitilojen vuokrasopimukset päättyvät 31.12.2025. Pohteen tilatarpeiden pohjalta neuvotellaan uudet vuokrasopimukset 1.1.2026 alkaen ja Pohde on käynnistämässä tätä koskevat neuvottelut kuntien kanssa.

Kempeleen paloasema oli vuokrattu pelastuslaitokselle ennen hyvinvointialueuudistusta, joten sen vuokrasopimus on siirtynyt Pohteelle eli se on ns. siirtyvä sopimus.

Kunnilla on eri vaihtoehtoisia tapoja toimia hyvinvointialueelle vuokrattujen kiinteistöjen kanssa:

1. Hyvinvointialueen käytössä olevat kiinteistöt pidetään kunnan omistuksessa ja niitä vuokrataan edelleen hyvinvointialueelle. Toimitilojen vuokraaminen on lähtökohtaisesti markkinoilla tapahtuvaa toimintaa, joka on yhtiöittämisvelvollisuuden piirissä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuun siirryttyä pois kuntien vastuulta.

2. Hyvinvointialueen käytössä olevat kiinteistöt myydään osittain tai kokonaan markkinoilla. Mahdollista olisi myös tarkastella kiinteistöjen siirtämistä hyvinvointialueelle, mutta Pohde ei ole ollut kiinnostunut näistä vaihtoehdoista.

Myymällä hyvinvointialueen käytössä olevat kiinteistöt kunta vapauttaa pääomia niiden tilojen toteuttamiseen ja peruskorjaukseen, joita se jatkossa tarvitsee oman perustehtävänsä toteuttamiseksi (mm. sivistys- ja vapaa-aikapalvelut ja varhaiskasvatus). Lisäksi kunta saa kertaluonteisten kauppahintojen lisäksi kiinteistöverotuloja ja mahdollisesti maanvuokratuloja, jos maa-alueet vuokrataan ostajille. Mikäli kauppahinta ylittää tasearvon, kunnan tulokseen kirjautuu myyntivoitto ja vastaavasti myyntitappio, jos kauppahinta alittaa tasearvon. 

Mikäli kunta ei myy hyvinvointialueen käytössä olevia toimitiloja ja vuokrausta jatketaan, ne tulee yhtiöittää. Yhtiöittämisellä tarkoitetaan kiinteistöjen ja niihin liittyvän vuokraustoiminnan siirtämistä osakeyhtiöön, johon sovelletaan normaaleja osakeyhtiön säännöksiä. Yhtiöittämiseen liittyy useita eri selvitettäviä asioita ja tätä varten tulee laatia yhtiöittämisselvitys ulkopuolisen asiantuntijan avustuksella. Yhtiöittämisselvityksessä on selvitettävä mm.  mitä ja miten toimitiloja siirretään yhtiöön, miten palveluja tuotetaan jatkossa toimitiloihin, yhtiöön tai kunnan omiin tarpeisiin (mm. talous- ja hallintopalvelut, kiinteistönhoito sekä kunnossapito) sekä yhtiön taloudellinen kannattavuus. Yhtiöittämisselvitys olisi käynnistettävä rinnakkain mahdollisen kiinteistöjen myynnin selvittämisen kanssa, koska selvitys ja mahdollinen yhtiöittäminen vie pitkän ajan ja yhtiöittämisvelvoite astuu voimaan 1.1.2026.

Hallintosäännön 7 luvun 2 §:n mukaan valtuusto päättää kiinteän omaisuuden luovuttamisen periaatteista. Kunnanhallitus päättää muun kiinteän omaisuuden luovuttamisesta.

Resurssivaliokunta (20.1.2025):
Resurssivaliokunta ohjaa, että:

  1. käynnistetään hyvinvointialueelle vuokrattujen kiinteistöjen myynnin selvittäminen. Selvityksen perusteella kunnanhallitus voi päättää myydä kiinteistöt tai osan niistä, mikäli ostajat löytyvät ja
  2. käynnistetään hyvinvointialueelle vuokrattujen kiinteistöjen yhtiöittämisselvitys.

Resurssivaliokunta ohjaa, että tulevissa selvityksissä huomioidaan, että myydäänkö vai vuokrataanko kiinteistöjen maapohja.

Talousjohtaja:
Ehdotan, että resurssivaliokunnan ohjauksen mukaisesti kunnanhallitus esittää valtuustolle, että 

  1. kunta käynnistää hyvinvointialueelle vuokrattujen kiinteistöjen myynnin selvittäminen ja selvityksen perusteella kunnanhallitus voi päättää myydä kiinteistöt tai osan niistä, mikäli ostajat löytyvät. Mahdollisen myynnin yhteydessä kunnanhallitus myös päättää kiinteistön maapohjan myynnistä tai vuokrauksesta.
  2. kunta käynnistää hyvinvointialueelle vuokrattujen ja jatkossa mahdollisesti vuokrattavien kiinteistöjen yhtiöittämisselvityksen.

​​

Ehdotus

Esittelijä

  • Tuomas Lohi, kunnanjohtaja, tuomas.lohi@kempele.fi

Kunnanjohtaja:
Kunnanhallitus hyväksyy talousjohtajan päätösehdotuksen. 

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Esteellisyys

  • Antti Ollikainen ja Sanna Laine ilmoittivat olevansa esteellisiä asian käsittelyssä (Hallintolaki 28.1 § 5,Ollikainen ja Laine toimivat hyvinvointialueen päätöksenteossa). Ollikainen ja Laine poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

Kokouskäsittely

Puheenjohtaja Antti Ollikaisen ollessa esteellinen, varapuheenjohtaja Janne Halunen toimi asiakohdassa puheenjohtajana. 

Tiedoksi

Valtuusto

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.


Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.


Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimus on toimitettava Kempeleen kunnan kirjaamoon viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.


Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Kempeleen kunnanhallitus.

Kirjaamon yhteystiedot:

Kempeleen kunta
PL 12
90441 Kempele
sähköposti:  kirjaamo@kempele.fi

Kirjaamon aukioloaika on työpäivisin klo 9.00 - 15.00.


Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava:

  • päätös, johon haetaan oikaisua
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella oikaisua vaaditaan.

Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava tekijän nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.


Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Kempeleen kunnan kirjaamosta.