Kunnanhallitus, kokous 15.12.2025

Perustelut

Kempeleen nuorisovaltuuston aloite 20.8.2025 oppituntien pituuksista ja jaksotuksista.

Kempeleen kunnassa opiskelee noin 3100 peruskoululaista viidessä eri koulussa.
Tällä hetkellä kouluissa käytössä olevat oppituntien pituudet ja jaksotusjärjestelmät
vaihtelevat, mikä aiheuttaa epätasa-arvoa oppilaiden välille. On erikoista, ettei
kunnassamme ole yhtenäistä linjaa, vaikka kyse on oppilaiden arkeen ja oppimiseen
merkittävästi vaikuttavasta asiasta.

Pääsääntöisesti Kempeleessä käytössä ovat 45 minuutin oppitunnit, joihin
Kirkonkylän koulu on viimeisimpänä siirtynyt. Linnakankaan koulussa oppitunnit ovat
muista kouluista poiketen 75 minuuttia kaikilla vuosiluokilla. Pidemmät tunnit ovat
alakoulun pienimmille oppilaille usein liian pitkiä, kun taas yläkoulussa ne tukevat
oppimista ja työskentelyä selvästi paremmin.

Lyhyillä 45 minuutin oppitunneilla opiskeltavia aineita kertyy päivään paljon, mikä
lisää kiireen tuntua ja vaikeuttaa keskittymistä. Lyhyillä oppitunneilla aika kuluu usein
lähinnä teorian läpikäymiseen opettajajohtoisesti ja tehtävää jää paljon kotiin. Tämä
kasvattaa oppilaiden työmäärää sekä painottaa itsenäistä opiskelua. Tuen tarve
kasvaa – etenkin niillä, joilla kotona työskentely on syystä tai toisesta haastavaa.
Lisäksi koetilanteissa 45 minuuttia on monesti liian vähän, mikä lisää stressiä ja
vaikeuttaa osaamisen osoittamista.

Pitkillä, 75 minuutin oppitunneilla oppiminen saa enemmän tilaa ja rauhaa. Oppilaat
voivat syventyä aiheisiin perusteellisemmin ja tehdä harjoituksia opettajan
ohjauksessa, jolloin opettajalla on aikaa auttaa oppilaita henkilökohtaisemmin.
Oppituntia voidaan myös tauottaa tarpeen mukaan paremmin. Koska päivän aikana
on vähemmän eri oppiaineita, siirtymät vähenevät ja koulupäivät rauhoittuvat.
Samalla reput kevenevät, kun oppikirjoja ei tarvitse kantaa moniin aineisiin kerralla.

Pidemmät oppitunnit valmistavat toisen asteen opintoihin, joissa 60–75 minuutin
tuntirakenne on vakiintunut käytäntö. Nykyinen tilanne on oppilaiden kannalta
epäreilu: osa kempeleläisistä siirtyy jatko-opintoihin jo valmiiksi tottuneena pidempiin
tunteihin, kun taas toisilla muutos on äkillinen ja hankala. Kohtuutonta on myös se,
että oppilaan asuinpaikka kunnassamme vaikuttaa siihen, kuinka paljon hän joutuu
itse ottamaan omasta opiskelustaan vastuuta.

Kempeleen nuorisovaltuusto esittää, että Kempeleessä kaikkien peruskoulujen
tuntirakenteet sekä jaksotukset yhtenäistetään.

Ehdotamme että:
● 1.–4. luokilla käyttöön tulisi ottaa 45 minuutin oppitunnit, yhdessä tai
kahdessa jaksossa.
● 5.–9. luokilla käyttöön tulisi ottaa 75 minuutin oppitunnit, viidessä eri
jaksossa.

Muutos 75 minuutin oppitunteihin viidenneltä luokalta alkaen olisi luonnollinen, sillä
tuolloin oppilaat siirtyvät Ketolanperän ja Santamäen kouluista isompiin kouluihin.
Siirtymän yhteydessä voidaan totuttaa oppilaat uudenlaiseen työskentelytapaan,
joka tukee heidän kehittymistään kohti yläkoulua ja myöhemmin toisen asteen
opintoja.

Näin varmistettaisiin, että kaikilla kempeleläisillä oppilailla on yhdenvertaiset
mahdollisuudet oppia, saada tukea ja valmistautua jatko-opintoihin riippumatta siitä,
missä päin kuntaa he käyvät koulua.

Perustelut

Kempeleen nuorisovaltuuston edustaja Sakari Ranta esitti valtuuston kokouksessa 8.9.2025 nuorisovaltuuston aloitteen peruskoulun oppituntien pituuksista ja jaksotuksista. Kempeleen nuorisovaltuusto esittää aloitteessaan, että Kempeleessä kaikkien peruskoulujen tuntirakenteet sekä jaksotukset yhtenäistetään.

Hallintojohtaja:
Ehdotan, että kunnanhallitus lähettää aloitteen sivistyspalvelujen valmisteltavaksi ja palveluvaliokunnan ohjattavaksi. 

Perustelut

Koulujen näkemykset oppituntien pituuksista (45, 60, 75 ja 90 minuuttia) vaihtelevat, eikä yhtä kaikille sopivaa ratkaisua ole löydettävissä. Tuntirakenteita on arvioitu koulupäivän rytmin, pedagogiikan ja hallinnollisen työn näkökulmista, ja käytössä olevilla malleilla on omat vahvuutensa ja haasteensa. Sopivin ratkaisu riippuu koulun toimintarakenteesta, oppilaiden tarpeista sekä opetuksen tavoitteista.

Useilla Kempeleen kouluilla, kuten Santamäessä, Ketolanperällä, Kirkonkylässä ja Ylikylässä, käytetään 45/90 minuutin yhdistelmää. Malli koetaan selkeäksi ja toimivaksi erityisesti pienemmillä oppilailla, koska se rytmittää päivää ja mahdollistaa rauhallisen työskentelyn. Myös yläluokilla yhdistelmä tukee opetusta. 75 minuutin tunnit nähdään mahdollisina vaihtoehtoina, mutta ei samaan aikaan yhdistelmänä 45 min ja 75 min.

Linnakankaan koulussa ja lukiossa käytössä olevia 75 minuutin oppitunteja pidetään pedagogisesti vahvana ratkaisuna. Pidempi tunti vähentää siirtymisiä ja helpottaa syvällistä työskentelyä, kuten projektityötä, tutkivaa oppimista ja taito- ja taideaineiden kokonaisuuksia. Se myös tukee yhteisopettajuutta ja joustavaa ryhmien muodostamista, jolloin oppilaan tuki voidaan toteuttaa osana opetusta.

Joissakin kouluissa kokeiltu 60 minuutin malli tarjoaa hieman lisää työskentelyaikaa, mutta ei kaikkia pidempien tuntien pedagogisia hyötyjä. Kokemusten mukaan se voi kuormittaa oppilaita, etenkin yläluokilla ja tuen tarpeessa olevilla oppilailla. Taito- ja taideaineissa 90 minuutin jaksot ovat usein toimivimpia, koska ne tarjoavat keskeytyksettömän työskentelyajan, mutta edellyttävät huolellista tauotusta.

Hallinnollisesti kevein ratkaisu on 45 minuutin tunti, koska lukujärjestysten suunnittelu on suoraviivaista eikä vaadi muutoksia jaksoittain. Toisaalta lyhyet tunnit voivat pirstoa työskentelyä. 75 minuutin malli taas edellyttää jaksojärjestelmää, joka lisää suunnittelutyötä ja aiheuttaa osalle henkilöstöä kuormitusta. Hybridimalli, jossa samassa koulussa olisi useita erilaisia tuntipituuksia, ei ole toteuttamiskelpoinen tilojen ja opetuksen yhteensovittamisen vuoksi.

Kempeleen kouluilla käytössä olevat tuntimallit ovat harkittuja ja vakiintuneita, ja niihin vaikuttavat myös koulukuljetusten ja ruokailujen järjestäminen. Koulupäivää täydentävien toimintojen, kuten kerhojen, järjestämisessä on ajoittain haasteita, mutta ratkaisuja on löydetty.

Tutkimustiedon mukaan oppitunnin pituudella on vaikutusta oppimiseen, mutta mikään yksittäinen tuntimalli ei ole selvästi parempi. Pidemmät tunnit toimivat, kun ne sisältävät monipuolista, aktivoivaa työskentelyä ja riittäviä taukoja. Lyhyet tai harvoin pidettävät tunnit voivat puolestaan heikentää oppimisen jatkuvuutta. Keskeistä on opetuksen laatu – ei tuntien pituus sinänsä.

Valiokunnan ohjaus:
Hyvinvointi- ja palveluvaliokunta kiittää nuorisovaltuustoa aloitteesta. Valiokunta toteaa, että jokainen koulu on tehnyt tarkan harkinnan valitessaan sopivan oppitunnin pituuden. Tietyn tunnin pituuden paremmuudesta ei ole selkeää tutkimustietoa, vaan tärkeämpää on opetuksen laatu ja rakenne. Valiokunta luottaa koulujen henkilökunnan arviointiin tuntien pituudesta.