Perustelut
Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy on hakenut Kempeleen kunnalta poikkeamista kokonaisalaltaan 2489 m2 suuruisen prosessirakennuksen (typenpoistorakennus) rakentamiseksi olemassa olevalle jätevedenpuhdistamon kiinteistölle Helpi 244-401-18-257. Kohteen osoite on Helpikuja 55 ja se sijaitsee Niittyrannan tilasto- ja pienalueella (208/021) asemakaavan ulkopuolisella alueella. Rakentamispaikka sijoittuu olevan puhdistamorakennuksen länsipuolelle. Etäisyys itäpuolella olevista ilmastusaltaista suunniteltavaan rakennukseen on n. 10 metriä. Rakennuksen rakennuspohjan alueella kasvaa täysikasvuista metsää. Rakennus on harjakattoinen 1-kerroksinen vesialtaita sisältävä rakennus, jossa on kellarikerros. Uuden prosessirakennuksen eteläpuolella on suunniteltu maanläjityspaikka ja pohjoispuolella suunniteltu varapaikka maanläjitykseen, kompostointikenttä ja multavarasto.
Rakennuspaikalla on ennestään nykyisen puhdistamon 1996 luvitettuja rakennuksia. Uusi prosessirakennus ylittää Kempeleen rakennusjärjestyksessä suunnittelutarvealueella rakennuspaikalle määritetyn rakennusoikeuden.
Hakijan esittämät perustelut
Uuden prosessirakennuksen rakentaminen on välttämätöntä vaaditun jäteveden puhdistustuloksen saavuttamiseksi. Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy on saanut joulukuussa 2024 Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta uuden ympäristöluvan, joka vaatii yhtiötä rakentamaan ja ottamaan käyttöön laitosmaisen typenpoiston kolmen vuoden kuluessa.
Kaavatilanne
Alueella on voimassa vaihemaakuntakaavan periaatteella laadittu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava. Rakennuspaikalle on osoitettu jätevedenpuhdistamon merkintä et-j, jolla on 3. vaihemaakuntakaavassa (maakuntavaltuusto hyv 11.6.2018 § 5) osoitettu olemassa olevat ja suunnitellut ylikunnalliset, keskitetyt jätevedenpuhdistamot.
Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Kempeleen eteläisten alueiden osayleiskaava 2040 (valt 3.2.2025 § 4, lv 2.4.2025). Rakennuspaikka sijoittuu osayleiskaavassa yhdyskuntateknisen huollon alueelle ET, jonka varaus yleiskaavassa on noin 90 000 m2 eli noin 9 ha. Alue rajautuu idässä TY-alueen varaukseen ja lännessä maa- ja metsätalousvaltaiseen alueeseen M. Rakentamisaluetta koskee yli 55 dB lentomelualue (lme 55 dB) ja lentomelualueen varauma -merkinnällä (lme varauma) osoitettu varautumisvyöhyke lentokonemelualueen 55 dBA mahdolliseen laajenemiseen sekä siirtoviemärimerkintä (P). Puhdistamo oli osoitettu myös edellisessä Oulun seudun yleiskaavassa 2020 (YM 18.2.2005, voimaan 25.8.2006) seutua palvelevaksi yhdyskuntateknistä tai energiahuoltoa palvelevaksi erityisalueeksi E.
Kiinteistön alueella ei ole voimassa asemakaavaa.
Lausunnot
Oulun Seudun Sähkö on todennut, että sähköliittymän päivittäminen suurempaan edellyttää verkonrakennustöitä. Kempeleen Vesihuolto Oy:llä ei ole ollut huomautettavaa prosessirakennushankkeeseen. Ympäristötoimi on lausunnossaan ohjannut rakennuksessa tapahtuvan glyserolin vastaanottoon käytettävän purkualueen rakentamista. ELY-keskus on lausunut luonnonsuojelun osalta, että luonnonsuojelun mukaista estettä rakentamiselle ei ole ja että rakennuspaikan raivaus tulee tehdä lintujen pesimäkauden ulkopuolella.
Naapurien kuuleminen
Kunta on tiedottanut naapureita 28.11.2025 lähetetyillä kirjeillä ja kuulutuksella Rantalakeus-lehdessä 3.12.2025 ja yleisessä tietoverkossa Kempeleen kunnan verkkosivuilla 3.-19.12.2025. Kuuleminen on suoritettu 26.11.2025 päivättyjen piirustusten pohjalta. Hankkeen lupa-asiakirjat ovat olleet nähtävillä Kempeleen kunnan kaavoituksessa ja rakennusvalvonnassa.
Naapureilta on saapunut nähtävilläoloaikana kaksi kirjallista huomautusta. Limingan Isoniityn lohkokunnalla ei ole ollut huomauttamista Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy:n poikkeamis- ja rakennuslupahakemuksesta.
Huomautus
Yhden kiinteistön naapureilla on ollut huomautettavaa. Kahdessa osassa 19.12.2025 saapunut huomautus koskee hankkeen liikenne-, ympäristö- ja hajuhaittoja, lentomeluvaikutusten huomiointia uuden rakennuksen suunnittelussa ja käytössä, rakennuspaikalle johtavan yksityistien hallintaa, kantavuutta, kunnossapitoa ja kustannusjakoa. Huomautuksessa kaivataan liikenneturvallisuusselvitystä, tien parantamissuunnitelmaa sekä pelastusajoneuvojen esteettömän pääsyn ja turvallisen pelastustoiminnan varmistamista yksityistien varrella sijaitsevassa kohteessa. Lisäksi vaaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n edellyttämää erityistä syytä poikkeamiselle sekä kaavoituksellista tarkastelua, jossa rakennuksen sijoittuminen, liikennejärjestelyt, pelastusturvallisuus ja asutuksen suojaaminen voidaan arvioida kokonaisuutena maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n edellyttämällä tavalla ja rakentamisen sopeutuminen ympäristöön MRL 117 §:n mukaisesti.
Hakijan vastine huomautuksiin
Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy painottaa 21.1.2026 antamassaan vastineessa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston myöntämän ympäristöluvan (170/2024, dnro PSAVI/4472/2022 18.12.2024, lainvoima 25.1.2025) velvoitusta rakentaa ja ottaa käyttöön laitosmainen typenpoistolaitos kolmen vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on hyväksynyt yhtiön laatimat suunnitelmat typenpoistolaitoksen rakentamiseksi 19.12.2025. Uusi laitos mahdollistaa entistä tehokkaamman typenpoiston jätevesistä, mikä vähentää vesistöjen rehevöitymistä ja hajuongelmien esiintymistä, sillä typenpoisto toteutetaan kokonaisuudessaan sisätiloissa.
Hakija on lisäksi vastannut rakennuksen kokoa, paloteknisiä asioita, kulkuyhteyksiä, teiden hallintaa ja tieyksiköintiä koskeviin nostoihin. Vastineessa todetaan Lakeuden keskuspuhdistamon 2018 kustantaneen perusparannushankkeen, joka paransi Niittyrannantien ja Helpikujan kantavuutta, turvallisuutta ja kosteuden hallintaa.
Vastaus vastineeseen
Huomauttajat ovat 3.2.2026 antaneet hakijan laatimaan vastineeseen oman vastauksensa. Heidän mielestään vastine ei sisällä sellaisia uusia tai riippumattomia selvityksiä, joiden perusteella hankkeen vaikutuksia voitaisiin pitää vähäisinä tai asianmukaisesti arvioituina. Vastineessa huomautetaan edelleen asioista otsikoilla Yksityistie, liikenneturvallisuus ja jalankulun riskit; Yksi kulkureitti ja pelastusturvallisuuden haavoittuvuus; Riippumattomien selvitysten puuttuminen (MRL 9 §); Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen arvioinnin puuttuminen sekä Ennakkotapaus ja kaavoituksellinen vaikutus. Huomautuksessa pyydetään, että lupapäätöksessä otetaan kantaa yksilöidysti kaikkiin huomauttajien esittämiin seikkoihin, mukaan lukien kulkuyhteyksien turvallisuus, yksityistien soveltuvuus, pelastusturvallisuus, rakennuksen mittakaava, rakennusvaiheen aikaiset vaikutukset sekä kaavoitustarve. Ja että päätöksessä yksilöidään selkeästi maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n mukainen poikkeamisen erityinen syy.
Huomautusten käsittely
Huomautus, hakijan antama vastine sekä huomauttajien vastaus vastineeseen on päätöksenteon liitemateriaalia. Poikkeamiskäsittelyssä naapureiden esittämät huomautukset on pyritty tarkoin tutkimaan ja ottamaan huomioon. Huomautuksessa esille nostetut seikat käsitellään päätöstekstissä.
Huomautuksessa on viitattu Maankäyttö- ja rakennuslakiin, joka ei ole enää voimassa: 30.10.2025 vireille tulleessa poikkeamisessa noudatetaan 1.1.2025 voimaan tullutta Rakentamislakia (RakL) 751/2023 ja Alueidenkäyttölakia (AKL) 132/1999. Pykälien sisältö on pääosin sama, mutta MRL 117 §:n kohta viittaa RakL 45 §:n kohtaan 4, MRL 135 § on nyt RakL 45 §, MRL 9 § on nyt AKL 9 ja MRL 171 § eli nykyinen RakL 57 § sisältää poikkeamisluvan edellytykset.
Rakentamisrajoitus
Rakentamislain 57 §:n 1 mom. mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää luvan poiketa alueidenkäyttölaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta ja tässä laissa säädetystä tai sen nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.
RakL 57 §:n 2 mom. mukaan 1 momentissa tarkoitettua lupaa ei kuitenkaan saa myöntää, jos se:
1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;
3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista;
4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Kempeleen kunnan rakennusjärjestyksen II luvun 8 § Rakennusoikeus mukaan Rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 10 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 500 m2.
Poikkeamisen perustelut
Erityinen syy
Ympäristölupapäätöksessä (18.12.2024) yhtiö velvoitetaan kolmen vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaistumisesta rakentamaan ja ottamaan käyttöön laitosmainen typenpoisto puhdistamossa. Prosessirakennus poistaa jäteveden typen hyväksyttävälle tasolle ennen kuin puhdistettu vesi lasketaan ympäristöön. Laitoksessa käsitellään kuuden kunnan (Hailuoto, Oulunsalo, Kempele, Tyrnävä, Liminka, Lumijoki) jätevedet sekä sako- ja umpikaivolietteet. Ympäristöluvassa typenpoistorakennus on nähty ympäristönsuojelun kannalta välttämättömänä toimenpiteenä, jotta puhdistamo voi jatkaa Oulun eteläpuolisen alueen jäteveden käsittelyä ekologisesti kestävällä ja Valtioneuvoston yhdyskuntajätevesistä antaman asetuksen (VNa 888/2006) edellyttämällä tavalla.
Lakeuden Keskuspuhdistamo on v. 1996 valmistunut jälkisaostuslaitos, jossa on jälkikäsittelykosteikko käsitellyn veden laadun viimeistelyyn. Laitosta ei ole suunniteltu typenpoistoon. Koska jälkikäsittelykentän toiminta ei ollut kaikilta osin täyttänyt sille ympäristöluvassa asetettuja vaatimuksia, on Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy selvittänyt erilaisia vaihtoehtoja, joilla päästään lupamääräyksen ja jätevesiasetuksen mukaiseen typenpoistoon. Vaihtoehtoina on tutkittu 1) Peräojan varressa olevan jälkikäsittelykentän laajentamista 20 hehtaarilla ja jälkikäsittelykentän toiminnan tehostamista, 2) laitosmittakaavaista typenpoistoa kantoaineprosessilla (MBBR) sekä näiden yhdistelmiä.
Selvityksen mukaan vain laitosmainen typenpoisto täyttää typenpoistovelvoitteen ympärivuotisesti yhdyskuntajätevesistä annetun asetuksen mukaisesti. Lisäksi jälkikäsittelykentän laajentaminen olisi vaatinut poikkeamisen laajennusalueella sijaitsevan viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikan luonnonsuojelulain mukaisista rauhoitusmääräyksistä. Ympäristönsuojelulain mukaan jätevedenpuhdistamoiden parhaan käyttökelpoisen tekniikan arvioinnissa on otettava huomioon vaikutukset ympäristöön, joten puhdistamo on ympäristöluvassa velvoitettu toteuttamaan typenpoisto teknisesti käyttökelpoisemmalla laitosmaisella ratkaisulla. Erityinen syy prosessirakennuksen rakentamiselle on siten ympäristövaikutuksia luonnonympäristöön vähentävä ja liittyy kunnan maankäytön ja rakennuslain tavoitteiden toteutumiseen alueella.
Hakemuksen mukainen rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle.
Lakeuden Keskuspuhdistamo on toiminut rakennuspaikalla 1996 alkaen. Keskuspuhdistamon lisärakennus sijoittuu samalle olemassa olevalle rakennuspaikalle. Puhdistamon sijainti on maakuntakaavan ja yleiskaavan mukainen. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa puhdistamo on osoitettu ylikunnallisen keskitetyn jätevedenpuhdistamon merkinnällä. AKL 32 § mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Kempeleen eteläisen alueen osayleiskaavassa sitä edeltävässä Oulun seudun yleiskaavassa 2020 toiminnan sijainti ja alueen käyttötarkoitus on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueeksi, joten prosessirakennuksen sijainti toteuttaa maakuntakaavaa, kunnan vasta laadittua osayleiskaavaa ja ennen sitä voimassa ollutta Oulun seudun yleiskaavaa 2020.
Kunnan on huolehdittava alueidenkäytön suunnittelusta alueellaan (AKL 20 §) lain edellyttämien tavoitteiden (AKL 5 §) mukaisesti. Kunnan tahtotila alueella ilmenee Kempeleen eteläisen alueen osayleiskaavasta, jossa puhdistamolle on osoitettu 9 ha alue. AKL 42 § mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Mikäli asemakaavoitus käynnistettäisiin, prosessirakennukselle ei olisi perusteltua osoittaa muuta sijaintia kuin maakuntakaavan ja yleiskaavaohjauksen mukainen puhdistamon alue.
Rakentaminen ei RakL 46 1 mom tarkoittamalla tavalla vaikeuta kunnan kaavoituskatsauksen mukaista yleis- tai asemakaavan laatimista. Alueella ei ole vireillä kaavahankkeita tai muita suunnitteluhankkeita, joita hanke vaikeuttaisi.
Rakentamisella ei vaikeuteta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista.
Rakennuspaikalla tai välittömästi sen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja luontotyyppejä, luonnonsuojelu- tai maisema-alueita, Natura-verkostoa tai muita suojelukohteita, joihin rakentamisella olisi vaikutusta. Jälkikäsittelykentän rakentaminen olisi voinut aiheuttaa luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteessä IV(a) ja luonnonsuojeluasetuksessa mainitun viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikkojen häviämistä ja heikentymistä. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ehti päätöksellään 18.12.2023 (POPELY/2178/2023) myöntää luvan poiketa viitasammakkoa koskevista luonnonsuojelulain 78 § rauhoitusmääräyksistä. Toteuttamalla jätevesiasetuksen 888/2006 vaatima typenpoisto laitosmaisella ratkaisulla ja hyödyntäen nykyistä jälkikäsittelykenttää, luonnonsuojelulain 78 §:n mukaisista rauhoitusmääräyksistä ei kuitenkaan tarvitse poiketa.
Rakentaminen ei vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista.
Rakennuspaikalla tai välittömästi sen läheisyydessä ei ole rakennussuojelu- tai muinaismuistokohteita. Rakennus on tavanomainen prosessirakennus, ja sijoittuu Niittyrannantiestä noin 700 m päähän ja lähimmistä asuinrakennuksista vähintään 500 päähän. Yksikerroksinen kellarillinen rakennus sijoittuu ajorata-alueen ja nykyisten puhdistamorakennusten taakse, tieltä katsoen näkymättömiin ja ulkonäöltään puhdistamoalueen muihin rakennuksiin sopeutuvasti.
Poikkeaminen ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen.
Merkittäväksi rakentamiseksi lasketaan oikeuskäytännön perusteella nykyisestä maankäytöstä täysin poikkeavaa rakentamista kuten tuotantolaitoksen rakentamista ranta-alueelle, suurteollisuuteen liittyvää rakennushanketta tai rakentamista, joka on vastoin oikeusvaikutteista kaavaa. Merkittävyyttä arvioidaan rakennuksen käyttötarkoituksen, koon, kaavanmukaisuuden ja ympäristövaikutusten perusteella.
Tässä hakemus ei koske uutta toimintaa vaan olemassa olevan jätevedenpuhdistamon laajennusta olevalla rakennuspaikalla, joka on ollut samassa käyttötarkoituksessa vuosikymmeniä ja jonne kulkuyhteys ja verkostot ovat olemassa ja lausuntojen perusteella tarpeellisessa määrin laajennettavissa. Rakentamisen arvioidaan olevan sopivaa RakL 46 § momentin 3 valossa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen ja palveluiden saavutettavuuden kannalta.
Rakennettava prosessirakennus ei poikkea kooltaan vastaavista prosessirakennuksista, se koostuu pääosin typenpoistoprosessin vesialtaista sekä prosessiin liittyvistä normaaleista tukitiloista. Hakemuksessa ilmoitettu pinta-ala 2489 m2 tarkoittaa kokonaisalaa. Uutta rakennusoikeudellista kerrosalaa hankkeessa rakentuu 1654 k-m2 sisältäen kellarin ja vesialtaat. Käytettyä rakennusoikeutta (rekisteritieto osin epätarkkaa) puhdistamon alueella on noin 3088 eli kaikkiaan puhdistamon alueelle tulisi lisää puolet nykyisestä rakentamisesta ja rakennuksia tulisi olemaan noin 4742 k-m2 edestä.
Kempeleen kunnan rakennusjärjestyksen mukaan rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 10 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 500 m2. Määräys ei ota kantaa maatilojen talouskeskusten, yhdyskuntateknisen rakentamisen tai muun elinkeino- ja tuotantotoiminnan rakennusoikeuksiin, jotka ovat asuinrakennuspaikkojen rakennusoikeuksia suurempia. Tässä tapauksessa yli 39 ha kiinteistöllä ja 9 ha suuruisen yhdyskuntateknisen huollon alueella rakentamistehokkuus jää alhaiseksi. 9 ha suuruisella ET-käyttötarkoituksen rakennuspaikalla käytetty rakennusoikeus olisi noin 5 % rakennuspaikan pinta-alasta (e=0,05), mikä on vähäinen rakentamistehokkuus verrattuna suunnittelutarvealueen lähtökohtaiseen rakennusoikeuteen 10 % eli (e=0,10). Vertailun vuoksi rakennusjärjestyksen 4 § mukaan asemakaava-alueella teollisuus- tai varastorakennusten tonteilla, joilla rakennusoikeutta ei ole osoitettu asemakaavassa, rakennusoikeus on enintään 50 % tontin pinta-alasta (e=0.50). Maapinta-alaa rakennus vie murto-osan verrattuna vaihtoehtoisen jälkikäsittelykentän laajennuksen vaatimaan pinta-alaan.
Poikkeaminen ei muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Hankkeen vaikutuksia ympäristöön on tutkittu ympäristölupaprosessissa, jonka julkinen kuuleminen on järjestetty 16.3.-24.4.2024. Myös Aluehallintoviraston päätökseen 18.12.2024, Nro 170/2024, Dnro PSAVI/4472/2022 ovat asianosaiset voineet hakea muutosta 24.1.2025 mennessä.
Ympäristölupaprosessissa hankkeen merkittävät vaikutukset ympäristöön on tutkittu. Typenpoistorakennuksen rakentamisella vähennetään typpipäästöjä luonnonvesiin. Laitosmaisen typenpoistorakennuksen rakentaminen vuoksi jätevedenkäsittelykentän laajentaminen ei ole tarpeen eivätkä viitasammakon lisääntymispaikat vaarannu. Sisäaltaat vähentävät hajupäästöjä nykyisestä. Liikennevaikutukset ovat vähentyneet vuodesta 2018 lähtien kompostoinnin jäätyä pois käytöstä.
Rakennuksen ääneneristävyys on rakentamislupaprosessissa ohjattava asia. Valtioneuvoston asetusta 993/1992 mukaisia melutason ohjearvoja ei sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Paloteknisiä ja pelastusturvallisuuteen liittyviä asioita ohjataan rakentamislupaprosessissa pelastusviranomaisen ohjeiden mukaisesti. Rakennettavuuteen, maa-ainesten läjittämiseen ja happamiin sulfaattimaihin liittyvät selvitykset ja suunnitelmat on laadittu rakentamislupaan. RakL 45 §:n mukainen rakennuskohteen soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä käyttökelpoisen pääsytien vaatimus tarkistetaan rakentamislupaprosessissa.
Rakentamisen aikaisia vaikutuksia ja rakennuksen rakentamista ohjataan rakennuslupaprosessissa. Rakennusvaiheen aikaiset vaikutukset ovat tilapäisiä: rakennustöiden aikana ajoneuvoliikenne lisääntyy väliaikaisesti jonkin verran, mutta rakennusliikenne tapahtuu pääsääntöisesti arkipäivisin normaalin työajan puitteissa. Hakija on ilmoittanut kuntaan, että puhdistamolle on yksityistien hoitokunnan kokouksessa 25.2.2026 määritelty korotettu tiemaksu prosessirakennuksen rakentamisen aikaisesta kulusta.
Yksityistien hallintaan, saneeraukseen tai kunnossapitoon liittyviä asioita ei käsitellä poikkeamis- ja rakentamislupaprosesseissa. Hakija on 2018 merkittävällä panoksella kustantanut Niittyrannantien yksityistien perusparannuksen hankkeeseen laadittujen suunnitelmien mukaisesti, jotka on toimitettu kuntaan. 2018 Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy:n toiminnan osuus tien kuormituksesta on ollut 1,1 %. Tästä ajankohdasta yhtiön toimintaa palveleva liikenne on vähentynyt, koska mm. sako- ja umpikaivovesien määrä on pienentynyt haja-asutusalueiden viemäröinnin laajentuessa ja koska alueella ei enää harjoiteta kompostointia.
Niittyrannantien kaavatien osuutta hallinnoi Kempeleen kunta. Kempeleen kunta saneeraa kaavateitään valtuuston myöntämien määrärahojen ja resurssien puitteissa. Niittyrannantien peruskorjaus on kunnallistekniikan saneerauslistalla, mutta toteutusvuotta ei ole päätetty. Yksityistie muuttuu kaavatieksi ja siirtyy kunnan hallintaan ja ylläpitoon sitä mukaa kuin Niittyrannan asemakaava laajenee. Erillinen pyörätie Niittyrannantien varressa ulottuu Metsäniityntien risteykseen asti ja tulee rakentumaan sitä etelämmäksi asemakaavan laajentamisen myötä. Asemakaava-aluetta laajennetaan kunnan päätöksillä. Niittyrannan asemakaavan laajentaminen ei ole toistaiseksi lähivuosien kaavoitusohjelmassa. Kevään 2026 aikana valtuusto vaiheistaa ja priorisoi maankäytönsuunnittelun hankkeita maankäytön toteutusohjelman päivityksessä 2026-2031.
Huomautuksessa kaivattiin riippumattomia selvityksiä ja AKL 9 § mukaista vaikutustenarviointia. Lakipykälä kuitenkin viittaa vaikutusten arvioimiseen kaavaa laadittaessa. Laki ei edellytä poikkeamiskäsittelyltä kaavan laatimiseen verrattavien selvitysten laatimista. Mitä tulee alueen kaavoitustarpeeseen niin tässä lisärakennushankkeessa ei ole ilmennyt sellaista suunnittelutarvetta tai sellaisia RakL 46 § momentin 2 mukaisia merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia, jotka edellyttävät asemakaavan laatimista.
Myöskään Aluehallintovirasto, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/Elinvoimakeskus, Lupa- ja valvontavirasto tai muut viranomaiset eivät ole ympäristölupa-, poikkeamis- ja rakentamislupaa koskevissa päätöksissään ja lausunnoissaan edellyttäneet prosessirakennushankkeelle asemakaavatarkastelua.
Päätöksen perustelut
Edellä esitetyillä perusteilla poikkeamisluvan myöntämisen edellytykset täyttyvät ja naapureiden esittämät huomautukset on otettu huomioon lupakäsittelyssä.
Ratkaisuvalta
Hallintosäännön 8. luvun 2 §:n kohdan 20 mukaan kunnanhallitus päättää RakL 57 §:n mukaisesta poikkeamisesta laissa säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista siltä osin kuin toimivaltaa ei ole määrätty viranhaltijalle. Hallintosäännön 10. luvun 5 §:n mukaan kaavoituspäällikkö päättää RakL 57 §:n mukaan kunnalle kuuluvaan poikkeamisvaltaan sisältyvissä asioissa siltä osin, kun ne koskevat poikkeamista kaavamääräyksistä asemakaava-alueilla tai kaavan mukaisen kerrosluvun ylittämistä korkeintaan yhdellä kerroksella.
Hallintosäännössä viranhaltijalle ei ole määrätty RakL 57 §:n mukaista poikkeamisvaltaa asemakaava-alueen ulkopuolella, joten ratkaisuvalta asiassa kuuluu kunnanhallitukselle.
Sovelletut oikeusohjeet
Rakentamislaki 45 §, 46 §, 57 §, Maankäyttö- ja rakennusasetus 86 §, Alueidenkäyttölaki 32 §, 42 §, Hallintosääntö 8. luku 2 §, 10. luku 5 §, Kempeleen kunnan rakennusjärjestys 8 §.
Kaavoituspäällikkö:
Ehdotan, että Kempeleen kunnanhallitus myöntää poikkeamisen rakennusjärjestyksen mukaisesta rakennusoikeudesta uuden prosessirakennuksen toteuttamiseksi Lakeuden keskuspuhdistamon rakennuspaikalle osoitteeseen Helpikuja 55. Poikkeamispäätös koskee typenpoistorakennuksen rakentamista. Myöhemmin samalle kiinteistölle suunnitelluille mahdollisille muille poikkeamisille on haettava lupa hakemisajankohtana voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Suunnitelmia muutettaessa on asiasta informoitava kunnan kaavoitusta ja tarvittaessa haettava poikkeamislupa uudestaan. Poikkeamislupa on voimassa kaksi vuotta. Käsiteltävän hakemuksen mukaisen rakennuksen rakentaminen edellyttää rakentamislupaa.
Tekninen johtaja:
Ehdotan, että kunnanhallitus hyväksyy kaavoituspäällikön ehdotuksen.