Perustelut
xxxxx on toimittanut kunnan kirjaamoon 2.6.2026 päivätyn oikaisuvaatimuksen sivistysjohtajan päätöksestä 19.5.2026 § 39 koskien perusopetuksen oppilaanohjaajan virkavalintaa (0209). Oikaisuvaatimus on sisällöltään seuraavanlainen:
Vaatimukset
Oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii, että sivistysjohtajan päätös perusopetuksen oppilaanohjaajan virkavalinnasta tulee kumota, koska päätös on lainvastainen eikä se ole tarkoituksenmukainen, koska hän on ansioituneempi hakija virkaan erityisesti pitemmän työkokemuksen perusteella. Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii itsensä valitsemista virkaan katsoen olevansa valittua hakijaa ansioituneempi työkokemuksensa perusteella. Vaatimuksen perusteet ilmenevät tarkemmin liitteenä olevasta oikaisuvaatimuksesta.
Viranhaltijan kuuleminen
Kunnanhallitus on varannut oikaisuvaatimuksen alaisen päätöksen tehneelle sivistysjohtajalle tilaisuuden tulla kuulluksi oikaisuvaatimuksen takia. Sivistysjohtajalla ei ole ollut asiassa lausuttavaa.
OIKAISUVAATIMUKSEN HYLKÄÄMISEN PERUSTELUT
Päätöksen laillisuus
Valintapäätös on syntynyt oikeassa järjestyksessä ja toimivaltainen viranomainen on tehnyt päätöksen eikä päätös ole tästä syystä lainvastainen. Perusopetuksen oppilaanohjaajan viran täyttämisessä on noudatettu rekrytointi-ilmoituksessa ilmoitettuja kelpoisuus- ja valintaperusteita sekä perustuslain 125 § mukaisia yleisiä nimitysperusteita.
Hakuilmoituksen mukaan viran kelpoisuusvaatimukset olivat asetuksen 986/1998 mukaiset. Hakijalta odotettiin kokemusta perusopetuksen opinto-ohjauksesta, joustavaa ja oppilaslähtöistä työskentelyotetta, monipuolista jatkokoulutusmahdollisuuksien ja työelämävaatimusten tuntemusta, kykyä ja halua työskennellä osana 1.–9.-luokkien koulun henkilöstöä. Tämän lisäksi arvostettiin hyviä yhteistyötaitoja, oppilashuollollista ja yhteisöllistä työotetta sekä halua kehittää joustavia opetusjärjestelyjä.
Valintapäätöksessä ilmoitettujen valintaperusteiden mukaisesti arvioinnissa huomioitiin koulutuksen ja työkokemuksen avulla hankitut taidot, henkilökohtaiset ominaisuudet, kyky hoitaa tehtävän edellyttämiä osa-alueita sekä haastattelussa esille tulleet vahvuudet.
Hakijoiden koulutus, työkokemus, osaaminen, henkilökohtaiset ominaisuudet sekä haastattelussa esille tulleet valmiudet on arvioitu kokonaisuutena suhteessa viran tehtäviin.
Hakijoiden ansiovertailu
Hakijoiden soveltuvuutta arvioitiin ennalta määriteltyjen tehtävän kannalta olennaisten osa-alueiden perusteella hakuasiakirjojen sekä haastatteluiden perusteella. Arvioinnissa huomioitiin perusopetuksen opinto-ohjauksen kokemus, oppilaslähtöinen työote, jatko-opinto- ja työelämätuntemus, tehostetun oppilaanohjauksen osaaminen, opiskeluhuollollinen osaaminen, yhteistyötaidot, yhteisöllinen toimintatapa, kehittämisosaaminen sekä vuorovaikutus- ja viestintätaidot.
Haastatteluihin kutsuttiin neljä (4) hakijaa hakuasiakirjojen perusteella. Yksi haastatteluihin valituista perui tulonsa haastatteluihin.
Hakijoiden kokonaispisteet olivat tehtävään valittu hakijan osalta 43 pistettä, hakija A:n osalta 39 pistettä ja oikaisuvaatimuksen tekijän osalta 34 pistettä.
Ansiovertailussa käytetty pisteytys oli hakijoiden keskinäistä arviointia jäsentävä apuväline. Valintaratkaisu ei perustunut mekaaniseen pistelaskuun, vaan hakuasiakirjoista, ryhmähaastattelusta ja yksilöhaastattelusta muodostettuun kokonaisarvioon. Pisteytys osoittaa kuitenkin, että valittu hakija arvioitiin kokonaisuutena vahvimmaksi erityisesti niillä osa-alueilla, jotka liittyivät oppilaslähtöiseen työotteeseen, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoihin, yhteisölliseen toimintatapaan, opiskeluhuollolliseen työotteeseen sekä joustavien opetusjärjestelyjen kehittämisvalmiuteen.
Tehtävään valittu sai siten arvioinnissa korkeimmat pisteet erityisesti niillä osa-alueilla, joita tehtävässä pidettiin keskeisinä ja jotka vastasivat suoraan rekrytointi-ilmoituksessa kuvattuja odotuksia ja arvostettuja ominaisuuksia.
Työkokemus yhtenä arviointitekijänä
Oikaisuvaatimuksessa korostetaan hakijan pidempää oppilaanohjaajan työkokemusta. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei oikaisuvaatimuksessa kiistä pisteytyksen kohteena olleita muita osaamisalueita eikä osoita niiden olevan virheellisiä, vaan katsoo lähinnä, että hänen pidemmän työkokemuksensa olisi tullut johtaa parempaan lopputulokseen ja hänen valintaansa ko. virkaan.
Oikaisuvaatimuksen tekijän työkokemus on otettu arvioinnissa huomioon ja sille on annettu merkitystä osana perustuslain 125 §:ssä tarkoitettua taitoa. Työkokemuksen arviointi ei kuitenkaan ole virantäytössä yksinomaan määrällistä, vaan siinä voidaan ottaa huomioon kokemuksen sisältö, laatu, tehtäväsidonnaisuus sekä se, miten kokemus suhteutuu haettavana olevan viran konkreettisiin tehtäviin ja hakuilmoituksessa ilmoitettuihin muihin valintaperusteisiin. Tässä rekrytoinnissa ratkaisevaa oli hakijoiden kokonaisansioituneisuus suhteessa Linnakankaan koulun oppilaanohjaajan tehtävänkuvaan.
Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan työnantajalla on oikeus tehdä kokonaisarviointi hakijoiden taidoista, kyvyistä, soveltuvuudesta ja henkilökohtaisista ominaisuuksista suhteessa täytettävän viran tehtäviin. Oikeuskäytännön perusteella suuretkaan erot työkokemuksen määrässä eivät ratkaise asiaa, vaan ratkaisevia ovat usein hakijan henkilökohtaiset ominaisuudet, joista saadaan tietoa haastattelussa sekä mahdolliselta hakijan nimeämältä suosittelijalta (KHO 1989-A-39 ja 2005:44).
Vaikka oikaisuvaatimuksen tekijällä on valittua hakijaa pidempi työkokemus oppilaanohjaajan tehtävistä, tämä ei sellaisenaan merkitse sitä, että hän olisi kokonaisuutena arvioiden ansioituneempi tehtävään. Työkokemuksen lisäksi arvioitiin useita muita tehtävän menestyksellisen hoitamisen kannalta keskeisiä osa-alueita.
Haastattelutilanteen yhdenvertaisuus ja merkitys
Oppilaanohjaajan virassa korostuvat vuorovaikutus-, yhteistyö- ja verkostotyötaidot sekä kyky toimia moniammatillisessa yhteisössä. Näiden ominaisuuksien arviointi perustuu olennaisilta osin haastatteluissa hakijasta saatuun henkilökohtaisten ominaisuuksien kokonaiskuvaan.
Oikaisuvaatimuksessa esitetty väite siitä, että osa haastatteluryhmän jäsenistä tunsi ennestään osan hakijoista tai työskentelivät samassa yksikössä, ei osoita menettelyvirhettä eikä sitä, että asetelma ei olisi ollut objektiivinen tai hakijoiden kesken yhdenvertainen. Jokaisella hakijalla oli yhtäläinen ja yhdenvertainen mahdollisuus osoittaa osaamistaan sekä ryhmähaastattelussa että yksilöhaastattelussa. Hakijoiden arviointi perustui hakemusasiakirjoihin, ryhmä- ja yksilöhaastatteluihin sekä tehtävän kannalta merkitykselliseen kokonaisarviointiin. Se, että osa haastattelijoista on voinut tuntea osan hakijoista entuudestaan tai että osa hakijoista on työskennellyt samassa organisaatiossa, ei sellaisenaan osoita puolueellisuutta, esteellisyyttä tai yhdenvertaisen kohtelun loukkausta. Arviointi ei perustunut ennakkokäsityksiin, vaan hakuasiakirjoihin, haastatteluissa annettuihin vastauksiin ja samoihin arviointiperusteisiin. Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty konkreettisia seikkoja, joiden perusteella jokin haastattelija olisi ollut esteellinen tai arviointi olisi tosiasiallisesti perustunut epäasiallisiin perusteisiin.
Oikaisuvaatimuksessa esitetty väite myös siitä, että ulkopuolisena hakijana oikaisuvaatimuksen tekijän mahdollisuudet osoittaa osaamistaan olisivat perustuneet ainoastaan noin 30 minuutin haastatteluun, ei vastaa rekrytointimenettelyn kulkua. Haastattelut järjestettiin 13.5.2026 siten, että haastatteluun sisältyi ensin kaikille yhteinen ryhmähaastattelu ja tämän jälkeen erilliset yksilöhaastattelut. Kaikille haastatelluille esitettiin samat kysymykset ja heitä arvioitiin samojen, ennalta määriteltyjen arviointiperusteiden mukaisesti. Arviointiin osallistui useampi haastattelija, mikä osaltaan tuki arvioinnin tasapuolisuutta ja vähensi yksittäisen arvioijan ennakkokäsitysten merkitystä.
Haastattelujen perusteella virkaan valitun vahvuuksien katsottiin vastaavan parhaiten tehtävän hoitamiselle asetettuja vaatimuksia.
Vuoden 2025 tapahtumat
Oikaisuvaatimuksessa viitattu vuoden 2025 määräaikainen tehtävä tai sitä koskevat keskustelut eivät ole nyt käsiteltävän oikaisuvaatimuksen kohteena. Nyt kysymyksessä oleva vakinainen virka on ollut julkisesti haettavana 9.–23.4.2026 ja hakuilmoitus julkaistiin kunnan julkisten kuulutusten ilmoitustaululla, kunnan verkkosivuilla, Kuntarekryssä sekä Työmarkkinatorilla. Määräaikaan mennessä virkaa haki 25 hakijaa. Valinta tehtiin tässä avoimessa rekrytointimenettelyssä esiin tulleiden hakemusten, haastattelujen ja tehtäväsidonnaisen ansiovertailun perusteella.
Yhteenveto
Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella voitaisiin katsoa, että valintapäätös olisi perustunut epäasiallisiin perusteisiin, syrjivään kohteluun tai että ansiovertailu olisi tehty virheellisesti.
Valintapäätös perustuu hakuilmoituksessa ilmoitettuihin valintaperusteisiin, hakijoiden ansioiden kokonaisharkintaan sekä haastatteluissa saatuun arvioon hakijoiden soveltuvuudesta. Virkaan valittu on kokonaisarvioinnin perusteella katsottu tehtävään soveltuvimmaksi ja ansioituneimmaksi hakijaksi.
Päätös ei ole lain vastainen eikä perusteita kumota päätöstä ole ilmennyt myöskään tarkoituksenmukaisuusperusteella, joten oikaisuvaatimus tulee hylätä.
Sivistysjohtaja:
Ehdotan, että oikaisuvaatimus hylätään.