Perustelut
Pauli Määtän esittämän aloitteen hänen lisäkseen oli allekirjoittanut 17 valtuutettua.
"Maailman johtajat ovat olleet miettimässä miten koko maailman ilmastokysymys saataisiin hoidettua. Suomen hallitusohjelmassa tähdätään hiilineutraaliin Suomeen 2035 mennessä. Sen jälkeen tavoitellaan hiilinegatiivistä Suomea.
Rakennettu ympäristö ja rakentaminen vastaa kolmatta osaa kasvihuonekaasupäästöistä. Energiasektorin kehittyessä käytönaikaiset päästöt vähenevät. Suuri osa elinkaaren päästöistä tapahtuu rakentamisen aikana. Hallitusohjelmassa hiiltä sitovan, eli puurakentamisen osuutta pyritään lisäämään 30 – 50 prosenttia. Se ei sisällä pakotteita, kuten esim. Ranskassa, jossa on lailla määrätty, että 40 prosenttia tulee olla puurakentamista. Pientaloissa puurakentaminen on tavallisin tapa. Sen sijaan kerrostaloissa ja liikerakennuksissa osuus on pieni.
Vertailuissa 50 vuoden elinkaarella puurakennuksen hiilijalanjälki on jonkin verran pienempi. Suurin ero syntyy rakennusvaiheessa. Sen lisäksi tulee puumateriaalin hiilen sidonta. Kuutio puuta sitoo 1200 kg hiiltä. Erään tutkimuksen mukaan puurakennuksen kasvihuonekaasujen päästövähennys on 113-125 kg/m2. Hiilen sidonta jatkuu rakennuksen koko elinkaaren ajan
Puu on uusiutuva materiaali. Suomen puuvarat ovat kaksinkertaistuneet 1960-lukuun verrattuna. Metsät ovat toimineet valtavana hiilinieluna. Kokonaispäästöt Suomessa ovat kuitenkin suuremmat. Metsien kokonaiskasvu on n 110 milj. m3. ja vuosittaiset hakkuut 60-70 milj.m3. Tästä 12 milj.m3 käytetään sahatavarana. Puu on lähituote. Parhaimmillaan rakennusmateriaaleja voi saada jopa omalta tontilta.
Muita etuja
Puu on kevyttä. Rakentamisessa syntyy säästöjä. Puu on lämmin materiaali. Se on helposti työstettävää. Puurakennusta on helppo korjata tai muuttaa. Muunneltavuus on omaa luokkaansa. Puu on miellyttävä materiaali, jolla on myös terveyttä edistäviä ominaisuuksia.
Ennen kaikkea puu on kestävä materiaali. Meillä on Kempeleessä tästä hyvä esimerkki. Se on palvellut kempeleläisiä jo 330 vuotta. Meneillään oleva remontin jälkeen Vanhan kirkon elinkaari jatkuu edelleen vuosikymmeniä, ehkä vuosisatoja. Lähellä olevat rakennukset eivät ole päässeet aivan tähän. Niiden elinkaari on jäänyt kymmenesosaan Vanhasta kirkosta. Vanhan kirkon rakenteista on löytynyt rakentajien viestejä yli 300 vuoden takaa. Meidän sukupolvemme pitäisi päästä samaan.
Koska puurakennuksen elinkaari on oletettavasti pitkä, voisi siihen soveltaa myös erilaista poistorakennetta. Esimerkiksi sadan vuoden poistoaikaa.
Edellä mainittuihin perusteluihin vedoten esitän, että Pirilän kaavassa tai rakennustapaohjeessa määrätään, että alueelle saa tulevaisuudessa rakentaa vain puurakennuksia. Tällä tavalla saataisiin kestävää ja ekologista rakentamista. Arkkitehtuuri voisi olla nykyaikaista ja raikasta. Alueen ikäkerrostumat sikäli kuin vanhat rakennukset jäävät pystyyn saisivat näkyä. Puurakentaminen on ympäristön ohella entistä enemmän myös vetovoima- ja imagotekijä. Samalla Pirilän alue voisi viitoittaa myös laajemmin Kempeleen rakentamista tulevaisuudessa.
Pääasiallisesti alue rakentuu hirsitalokortteleista. Korkeimmissa puukerrostaloissa voidaan käyttää CLT-elementtejä tai hirttä"
Päätös
Aloite lähetetään kunnanhallitukselle asianmukaisia toimenpiteitä varten.