Perustelut
Kempeleen henkilöliikenneasema on rakennettu ja avattu uudelleen junaliikenteelle vuonna 2016. Lisäksi valtio on päättänyt käynnistää Liminka-Kempele-Oulu -kaksoisraiteen rakentamisen, ja osoittanut siihen 200 miljoonaa euroa tuleville vuosille. Rakennustyöt ovat käynnistymässä, ja osana kaksoisraideinvestointia Kempeleen kohdalla toteutetaan mm. mittava Ketolanperätien ylikulkusillan purku- ja muutosinvestointi vuosien 2026-2027 aikana. Kaksoisraiteen toteuttaminen avaa mahdollisuuden lähijunaliikenteen käynnistämisen välillä Liminka-Kempele-Oulu.
Valtion alueellisen junaliikenteen kilpailutus Oulun seudulla
Traficom järjestää parhaillaan valtion junaliikennehankintojen kilpailutusta, jossa nykyinen henkilöjunaliikenne kilpailutetaan uuden sopimuskauden alkaessa vuoden 2031 alusta. Pohjois-Suomessa kaikki henkilöjunaliikenne Oulusta pohjoiseen ja itään on pääsääntöisesti ostojunaliikennettä. Tulevasta ostoliikennekokonaisuudesta valtio on päättänyt rahoittaa nykyistä vastaavan liikennekokonaisuuden sekä tänä vuonna käynnistyvän Oulu-Haaparanta henkilöjunaliikenteen. Osana valtion ostoliikenteen kilpailutusta kuntien on mahdollista hankkia uutta lähijunaliikennettä kuntarahoitteisesti. Traficom edellyttää, että kuntien tulee tehdä sitovat päätökset lähijunaliikenteen kaluston hankinnasta ja rahoittamisesta huhtikuun 2026 aikana. Mahdollisten lisävuorojen ja -pysähdysten osalta voidaan päätökset tehdä myöhemmin.
Oulun seudulla on tavoiteltu lähijunaliikenteen käynnistämistä. Lähijunaliikennettä on selvitetty ja suunniteltu yhteistyössä valtion kanssa useissa selvityksissä. Oulun seudun maankäytön-, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksessa vuosille 2024–2035 on kirjattu, että lähijunaliikenteeseen edetään vaiheittain. MAL-sopimuksessa on varattu Iin ja Limingan seisakkeiden suunnitteluun ja toteutukseen yhteensä 7,4 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on maksimissaan 3,7 miljoonaa euroa. Oulun seudun MAL-sopimuksessa tavoitteeksi on kirjattu, että lähijunaliikennettä pilotoidaan asemien infrastruktuurin valmistuttua. Lisäksi Oulun seudun maankäyttöä kehitetään asemien läheisyydessä ja tehokkaan joukkoliikenteen alueella.
Junaliikenteen vaihtoehdot Oulu–Liminka 2030-luvulla
Oulun seudun kuntien päätöksenteon tueksi on selvitetty keväällä 2026, millaisia liikennekokonaisuuksia voitaisiin toteuttaa uuden sopimuskauden alkaessa vuoden 2031 alusta. Nykyvaihtoehdon lisäksi on selvitetty kolmea muuta vaihtoehtoa, jotka ovat
- Kaukojunaliikenteen lisäpysähdykset Iissä, 1-8 vuoroparia päivässä. Kustannukset vähäiset.
- Kaukojunaliikenteen lisävuorot Oulun ja Limingan välillä, 2-6 uutta vuoroparia nykyliikenteen lisäksi. Kustannusarvio bruttokustannukset 0,5–1,0 M€/v, jonka nettokulut jakautuu Oululle, Kempeleelle ja Limingalle.
- Tunnin vuorovälillä kulkeva Oulu-Kempele-Liminka lähijuna. Kustannusarvio 3,0-3,5 miljoonaa euroa vuodessa. Nettokustannukset noin 2,5 miljoonaa euroa vuodessa jaettuna Oululle, Kempeleelle ja Limingalle.
Edellä esitetyt vaihtoehdot eivät ole toisiaan poissulkevia. Tämä päätös koskee vaihtoehtoa kolme. Mahdollisten kaukoliikenteen lisävuorojen ja -pysähdysten osalta seudun kunnat jatkavat neuvotteluja Traficomin kanssa. Mahdolliset uudet seisakkeet (esimerkiksi Kaakkuri, Tupos) kunnissa eivät edellytä uusia kustannusneuvotteluja. Mikäli junakalustoa hankitaan jatkossa lisää, tulee kustannusten jaosta tämän osalta käydä erilliset neuvottelut rahoittavien kuntien kesken.
Päätös lähijunaliikenteen kaluston hankinnasta ja rahoittamisesta
Vaihtoehto kolme (3.) koskien tunnin vuorovälillä kulkeva Oulu-Kempele-Liminka lähijunaliikennettä edellyttää lähijunaliikenteen kaluston hankintaa Oulun seudulle. Valtio hankkii kaluston osana valtion ostoliikenteen kilpailutusta. Tämä edellyttää Oulun kaupungin sekä Kempeleen ja Limingan kuntien sitovaa päätöstä hankinnasta ja sitoutumista junaliikenteen bruttokustannusten rahoittamiseen. Arvio bruttokustannuksista on n. 3,0-3,5 miljoonaa euroa vuodessa kymmenen vuoden ajan vuodesta 2031 alkaen. Junaliikenteen lipputulot vähennetään hankintakustannuksista kokonaisuutena. Jäljelle jäävä kustannusosuus jaetaan kolmeen yhtä suureen osaan Kempeleen ja Limingan kuntien sekä Oulun kaupungin kesken. Kokonaisrahoitustarve on nettona n. 2,5 miljoonaa euroa vuodessa. Kuntakohtaiseksi osuudeksi jää arviolta noin 0,8 miljoonaa euroa vuodessa. Lopulliset kustannukset määräytyvät valtion ostoliikenteen kilpailutuksen myötä.
Näkökulmia lähijunaliikenteeseen Kempeleen osalta on koottu liitteessä 1: "Näkökulmia lähijunaliikennekysymykseen". Näkökulmat tiivistetysti:
- Lähijunaliikenteen edistäminen on sekä strategisen Kempele-sopimuksen että kuntien ja valtion välisen Oulun seudun MAL-sopimuksen linjan mukaista. Lähijunaliikenteen käynnistämisen mahdollistaa käytännössä valtion jo päättämä investointi kaksoisraiteeseen välille Liminka-Kempele-Oulu (200 miljoonaa euroa, 2026-2031). Kyseessä on kauaskantoinen ja merkittävä kuntakohtainen ja alueellinen strateginen linjapäätös, joka määrittelee vahvasti seudun liikenne- ja yhdyskuntarakenteen kehittämistä tulevina vuosikymmeninä. Lähijunaliikenteen arvioidaan lisäävän keskusta-alueiden houkuttelevuutta, edistää erityisesti asemanseutujen maankäytön kehittämistä, kestävää yhdyskuntarakentamista ja vahvistaa Oulun seudun elinvoimaa, pitovoimaa ja vetovoimaa. Se tuo myös uuden mahdollisuuden seudun työ- ja vapaa-ajanmatkaliikenteeseen ja edistää kestävää liikkumista. Lähijunaliikenne parantaa Kempeleen saavutettavuutta ja helpottaa asukkaiden, vierailijoiden ja pendelöivien liikkumista. Kempeleen kaavalliset valmiudet sekä keskustan ja asemanseudun kehittämisvisiot tukevat junaliikenteen kehittämistä.
- Lähijunaliikenteen käynnistämiseen liittyy myös huolia ja haasteita. Esillä ovat olleet muun muassa kysymykset, riittävätkö matkustajavolyymit mielekkään lähijunaliikenteen järjestämiseen? Miten lähijunan saavutettavuus ja käytettävyys toimii? Juna on nopea, mutta jäykkä ja sidottu rataan. Miten liikennöinti junalle tapahtuu, ja junalta eteenpäin? Mistä ja mihin junalla pääsee, eli kuinka tiheä pysäkkiverkosto lähijunaliikenteelle rakentuu? Miten liikennöinnistä syntyvä uusi vuosittainen kustannustaakka saadaan katettua?
Kempeleessä lähijunaliikenteen käynnistämistä on käsitelty kunnanhallituksen, valtuustoryhmien puheenjohtajien ja johtavien viranhaltijoiden kokouksessa 9.3.2026, valtuustoseminaarissa 23.3.2026, seudun kuntien poliittisen johdon ja kuntajohtajien kokouksessa 25.3.2026 ja valtuuston ylimääräisessä iltakoulussa 7.4.2026.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Tuomas Lohi, kunnanjohtaja, tuomas.lohi@kempele.fi
Kunnanjohtaja:
Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Kempeleen kunta päättää lähteä yhdessä Oulun kaupungin ja Limingan kunnan kanssa hankkimaan lähijunaliikennettä 2030-luvulle yhden junakaluston verran osana valtion ostoliikenteen kilpailutusta. Kempeleen kunta sitoutuu rahoittamaan kolmasosan (1/3) kaikista lähijunaliikenteen operoinnin ja kaluston bruttokustannuksista. Kuntien rahoittaman junaliikenteen lipputulot vähennetään kustannuksista kokonaisuutena. Lisäksi Kempeleen kunta valtuuttaa osaltaan Oulun kaupunginhallituksen käymään tarkempia neuvotteluja Traficomin kanssa.