Perustelut
Vastaus aloitteeseen:
Aloitteessa esitetään häirintäyhdyshenkilöverkoston perustamista kuntaan, mikä edistäisi häirintään, kiusaamiseen ja muuhun epäasialliseen käytökseen puuttumista. Häirintäyhdyshenkilöt tarjoaisivat tukea epäasiallista käytöstä kohdanneille työntekijöille ja asiakkaille.
Häirintä, kiusaaminen, ahdistelu tai muut häiritsevän käyttäytymisen muodot aiheuttavat turvattomuuden tunnetta eikä niitä pidä hyväksyä kunnassa työyhteisönä tai palveluorganisaationa. Turvallisuus on yksi Kempele-sopimuksen teemoista, joten kunta on strategiassaan sitoutunut turvallisuuden ylläpitämiseen ja edistämiseen. Aloite tukee Kempele-sopimuksen tavoitteita ja aloitteen idea on muutoinkin kannatettava ja hyödyllinen.
Kuntaa työnantajana sitoo työturvallisuuslainsäädäntö, joka edellyttää puuttumista häirintään ja epäasialliseen käytökseen. Kempeleen kunnassa on käytössä ohje epäasiallisen kohtelun ehkäisyyn ja käsittelyyn työpaikalla. Ohjeen tarkoitus on auttaa tunnistamaan epäasiallinen käytös, ja se sisältää prosessin epäasialliseen käytökseen puuttumiseen. Häirintäyhdyshenkilöjärjestelmä ei henkilöstön näkökulmasta ei suoraan parantaisi nykyistä työsuojelujärjestelmän mukaista prosessia, koska häirintäyhdyshenkilöillä ei olisi toimivaltaa puuttua häirintään, kiusaamiseen tai epäasialliseen käytökseen. Työsuojeluprosessit eivät kuitenkaan koske kunnan palveluiden asiakkaita.
Kunnan palveluiden asiakkaiden näkökulmasta aloite koskee oleellisimmin varhaiskasvatuspalveluita, opetustointa ja nuorisopalveluita. Hallintopalveluilla ja teknisillä palveluilla ei ole sellaista asiakasrajapintaa tai toimintaa, joissa asiakkaiden välistä epäasiallista käytöstä olisi tarpeellista selvittää.
Varhaiskasvatuksessa on käytössä kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma, joka perustuu aikuisten reagointiin kiusaamista nähdessään. Vaikka suunnitelma ei käytä termiä häirintäyhdyshenkilö, se perustuu samankaltaiselle ajattelulle, jossa kaikki aikuiset toimivat häirintäyhdyshenkilöinä. Aikuisten havaintojen perusteella käynnistyy myös suunnitelman mukainen prosessi, jossa kiusaaminen käsitellään. Suunnitelma huomioi myös vanhempien osallistamisen ja vastuuttamisen kiusaamisen ehkäisyssä.
Opetustoimi on sitoutunut KiVa Koulu -toimintamalliin, joka on Turun yliopiston kehittämä kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma. Sen tarkoituksena on ehkäistä kiusaamista sekä mahdollistaa tehokas puuttuminen kiusaamistilanteisiin ja jatkuva seuranta. Sen lisäksi häirinnän ja kiusaamisen ehkäiseminen on huomioitu kunnan oppilaitosten toiminnallisessa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa, joka on laadittu syksyllä 2023. Kouluissa aikuiset toimivat häirintäyhdyshenkilöä vastaavassa roolissa, ja kiusaamistilanteisiin reagoidaan KiVa Koulu -toimintamallin mukaisesti.
Nuorisopalveluilla ei ole erillistä kiusaamisen vastaista ohjetta. Lapsiystävällinen kunta -toimintamallin toimenpiteisiin on kirjattu, että kunta laatii ennaltaehkäisevän kiusaamisen vastaisen toimintasuunnitelman. Nuorisopalveluiden toiminta on kuitenkin nykyisellään kiusaamisvapaata ja epäasialliseen käytökseen puututaan aikuisten toimesta aina, kun sitä havaitaan tai tulee ilmi.
Kunta on nuorisovaltuuston aloitteesta laatimassa turvallisemman tilan periaatteita, jotka on tarkoitus ottaa käyttöön kunnan kaikissa yksiköissä. Periaatteiden tarkoituksena on lisätä sekä työntekijöiden että palveluiden käyttäjien turvallisuuden tunnetta kunnan palveluissa. Lähtökohtana on, että häirintä ja muunlainen häiritsevä käytös tunnistettaisiin ja tapaukset käsiteltäisiin turvallisemman tilan ylläpitämiseksi. Turvallisen tilan periaatteisiin kuuluu, että jokainen reagoi epäasialliseen käytökseen sitä havaitessaan.
Kunnan käytössä olevat ja tulevat suunnitelmat ja toimintamallit huomioiden erillisen häirintäyhdyshenkilöverkoston perustaminen loisi päällekkäisen rakenteen olemassa oleville toimintamalleille. Epäasialliseen käytökseen on riittävät mahdollisuudet puuttua olemassa olevin keinoin, ja epäasiallisen käytöksen ilmaisemisesta on vastuutettu useita tahoja, vaikka häirintäyhdyshenkilön termiä ei olekaan toimintamalleissa käytetty. Erillisten häirintäyhdyshenkilöiden nimeäminen saattaisikin hämärtää jokaisen työntekijän ja osin myös asiakkaiden vastuuta epäasiallisen käytöksen raportoinnista. Toisaalta häirintäyhdyshenkilöiden nimeäminen saattaisi päällekkäisenä rakenteena osin heikentää olemassa olevien mekanismien tehokkuutta, jos häirintä- ja kiusaamishavaintojen ohjautuminen toimintamallien mukaisesti viivästyisi. Häirintäyhdyshenkilöjärjestelmän perustamisella tulisi olla selvästi tunnistettava lisäarvo nykyisiin toimintamalleihin verrattuna, jotta se kannattaisi ottaa käyttöön. Parempi vaihtoehto on kehittää nykyisiä toimintamalleja edelleen, mutta kehittämistyössä on aiheellista huomioida sekä turvallisemman tilan periaatteiden että häirintäyhdyshenkilöjärjestelmän suomat hyödyt ja edut.
Hallintojohtaja:
Ehdotan, että kunnanhallitus hyväksyy häirintäyhdyshenkilöverkostoa koskevaan valtuustoaloitteeseen annetun vastauksen.
Ehdotus
Esittelijä
-
Tuomas Lohi, kunnanjohtaja, tuomas.lohi@kempele.fi
KUNNANJOHTAJA:
Kunnanhallitus hyväksyy hallintojohtajan päätösehdotuksen, ja saattaa aloitteen käsittelyn edelleen valtuustolle tiedoksi.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.