Palveluvaliokunta, kokous 23.1.2024

§ 10 Valtuustoaloite / Lisää koululiikunnan iloa Kempeleeseen / Onni Kuivala

244Dno-2023-432

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Asian tausta:
Tiedustelin vastikään millä tolalla Kempeleen koululiikunnan järjestäminen ja ennen kaikkea sen mielekkyys Kempeleessä ovat, sillä mieleeni heräsi huoli siitä, millaisen ympäristön me kuntana tarjoamme kasvaville lapsille ja nuorille kasvaa niin liikkujina kuin tiimipelaajina.

Kunnassamme ei ole tietääkseni tehty linjausta tai selvitystä siitä, miten koululiikunta ryhmäjakoineen ja itse koululiikunnan mielekkyyden seuranta järjestetään kunnassamme.

Sekaryhmät ovat yleistyneet viime vuosina merkittävästi ympäri Suomea. Eri maissa sekaryhmiä perustellaan yleisimmin tasa-arvon sekä kasvatuksellisen puolen ja sosiaalisten taitojen perusteella, mutta samaan aikaan kyseisten maiden asiantuntijat tunnistavat ja myöntävät sekaryhmiin liittyvän myös ongelmakohtia, esimerkiksi tasoeroja ja poikien dominointia. Tilastoja tai selvää näyttöä seka- ja erillisryhmien tapaturmien eroista ei kuitenkaan ole. Erot syntyvät enemmänkin yksilöiden tasolla.

Huomion arvoista kuitenkin on joka tapauksessa, että liikunnanopetuksen kohteena ovat yksilölliset oppilaat, mutta myös samaan aikaan erilaisista oppilaista muodostuva ryhmä. Ryhmässä toimiessaan ihminen jäsentää omaa minäänsä ja toimintaansa suhteessa muiden ryhmän jäsenten ilmentämään palautteeseen. Sosiaalinen yhteenkuuluvuus käsittää muun muassa kokemuksen ryhmään kuulumisesta sekä turvallisuuden ja hyväksytyksi tulemisen tunteen ryhmässä toimittaessa.

Perusopetuksen opetussuunnitelman 13 perusteet korostavat liikunnanopetuksessa yhteisöllisyyttä, yhdessä tekemistä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta (Opetushallitus 2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan perusopetuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta, sisältäen sukupuolten tasa-arvon edistämisen. Opetuksen tulee tukea yhdenvertaisuus ja tasa-arvolain toteutumista. (Opetushallitus 2014)

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan perusopetuksen tulisikin lisätä tietoa ja ymmärrystä moninaisuudesta, ja jokaista oppilasta tulisi auttaa tunnistamaan omat mahdollisuutensa ja rakentamana oppimispolkunsa ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja (Opetushallitus 2014)

Näitä arvoja minä valtuutettuna haluan olla viemässä ja edistämässä kunnassamme. Nämä arvot ovat yksilön ja yhteisön yhteenkuuluvuuden voiman lähde. Tunnetaidot ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus vievät lapsia ja nuoria eteenpäin ja kehittävät heitä ihmisinä.

Sekaryhmien voidaan nähdä edistävän liikunnanopetuksen sosiaalisia tavoitteita paremmin kuin erillisryhmien, myös kilpailullisuuden on todettu vähenevän. Sekaryhmässä oppilaat pääsevät toimimaan liikuntatilanteissa ja -ympäristöissä entistä heterogeenisemmän ryhmän sekä toista sukupuolta olevien oppilaiden kanssa. Näin sekaryhmät tarjoavat erillisryhmiä monipuolisemmin mahdollisuuksia oppia toisten huomioon ottamista sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Hill ym. (2012) suosittelevat sekaryhmiä myös ulkopuolelle jättämisen ja syrjinnän ehkäisemisen näkökulmasta.

Toteutusehdotus:
Aloitteen tarkoituksena on siis kiinnittää kunnassamme huomiota aidon ja yhdenvertaisen, mutta ennen kaikkea jättävän positiivisen kokemuksen koululiikunnasta. Koululiikunnan tulisi olla ponnahduslauta terveellisen elämän ja elämäntavan rakentamiseen ilman painetta liiasta kilpailullisuudesta tai ulosjättämisestä. Myös yhteishengen ja sosiaalisten työtaitojen kehittymisen kannalta olisi erittäin suositeltavaa saada aitoa ja monipuolista kokemusta yksilönä erilaisissa ryhmissä.

Kun sekä erillis- että sekaryhmillä vaikuttaa olevan hyvät puolensa ja perustelunsa koululiikunnassa käyttämiseen, voisi jatkossa olla hyvä ainakin kokeilla entistäkin laajemmin, miten näiden molempien opetusryhmien hyödyntäminen onnistuisi käytännössä koululiikunnassa. Käytännössä tämä voisi toimia esimerkiksi niin, että välillä kaksi rinnakkaisluokkaa liikkuisivat omien luokkiensa kesken, välillä yhdistäen luokat kahdeksi erillisryhmäksi.

Esitän, että kunta aloittaa aktiiviset toimenpiteet aidon koululiikunnan mielekkyyden lisäämiseksi, niin että jokainen pääsee osaksi ryhmää ja saa kokemusta erilaisten ikätovereiden kanssa. Kunnan tulee kerätä tietoa siitä, kuinka mielekkääksi lapset ja nuoret kokevat koululiikunnan tällä hetkellä. Tämän voisimme toteuttaa esimerkiksi kyselyn avulla. Tietoa voidaan kerätä mm. siitä millaisia tarpeita ja huomioita koululiikunnan positiivisen kokemuksen mahdollistamiseksi syntyy.

Esitän, että Kempeleessä tarkastellaan mahdollisuutta kehittää liikuntatuntien järjestämistä niin, että oppimme toisten huomioon ottamista, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja ja ehkäisemme ulkopuolelle jättämistä ja syrjintää, sekä vahvistamme sosiaalinen yhteenkuuluvuutta ja hyväksytyksi tulemista ryhmässä toimittaessa. Aloitteen siivittämänä autamme jokaista oppilasta tunnistamaan omat mahdollisuutensa ja rakentamana oppimispolkunsa esimerkiksi ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan koulutyö tulisi järjestää siten, että sen perustana on oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Siten esitän myös, että asiaa selvittäessä kuullaan ainakin koulun henkilökuntaa kuten opetushenkilöstöä, sekä suoraan oppilaita ja opiskelijoita. Asiaa lienee hyvä ohjata myös Nuorisovaltuustossa.

Onni Kuivala / Kokoomuksen valtuustoryhmä 19.6.2023

Päätös

Aloite lähetettiin kunnanhallituksen valmisteltavaksi.

Valmistelija

Toni Saranpää, hallintojohtaja, toni.saranpaa@kempele.fi

Perustelut

Hallintojohtaja:
Ehdotan, että aloite lähetetään sivistys- ja vapaa-aikapalvelujen valmisteltavaksi ja palveluvaliokunnan ohjattavaksi.

KUNNANJOHTAJA:
Kunnanhallitus hyväksyy hallintojohtajan päätösehdotuksen.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Jyri Ulvinen, sivistysjohtaja, jyri.ulvinen@kempele.fi

Perustelut

Vuoden 2023 Move! -mittauksista (perusopetuksen 5. ja 8. vuosiluokkien oppilaille tarkoitettu fyysisen toimintakyvyn valtakunnallinen mittaus- ja palautejärjestelmä) saadun tiedon perusteella Kempeleessä alakoululaisten tyttöjen ja poikien toimintakykymittauksessa on pientä parannusta edellisvuoteen verrattuna. Yläkoululaisten tyttöjen tulokset ovat heikentyneet useimmissa mittausosioissa, ja pojilla kestävyyttä lukuun ottamatta on pientä parannusta edellisvuoteen verrattuna. Mittauksesta saatuja tuloksia voidaan hyödyntää koululiikunnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa sekä kouluterveydenhuollon ja muiden hyvinvointitoimenpiteiden suunnittelussa.

Kouluterveyskyselystä saadun liikkumista koskevan tiedon mukaan suositusten mukainen vähintään tunnin päivässä liikkuvien määrä on peruskoulussa vähentynyt. Hengästyttävää liikuntaa harrastavien osuus yläkoulussa ja lukiossa on sen sijaan noussut. Myös Kouluterveyskyselystä saatua monipuolista tietoa hyödynnetään kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisessä, opiskeluhuoltotyössä sekä opetuksessa.

Kyseisistä mittauksista ei kuitenkaan käy selville, millaisia näkemyksiä oppilailla on koulussa toteutettavasta liikunnasta tai välituntiliikkumisen mahdollisuuksista tai näiden mielekkyydestä. Selvityksistä ei myöskään käy ilmi oppilaiden kokemuksia erilaisista liikunnan ryhmien kokoonpanosta tai järjestelyistä. Toiset oppilaat kokevat kaikenlaisen liikunnan mielekkääksi ja kannustavaksi toiminnasta tai ympäristöstä riippumatta. Jotkut oppilaat eivät koe saavansa liikkumisesta iloa lainkaan tai kokevat sen jopa vastemieliseksi. Liikunnan kokemiseen vaikuttaa siis myös oppilaan persoona, jolloin liikkumiseen järjestetyt mahdollisuudet tai ohjaus eivät vaikuta sen mielekkyyteen positiiviseen tai negatiivisen suuntaan. Myös ryhmien kokoonpano saattaa vaikuttaa liikunnan mielekkyyden kokemiseen koulussa.

Valtuustoaloitetta on käsitelty Kempeleen kunnan hyvän kasvun ohjelman liikunnan kehittämisryhmässä, ja asian käsittelyn yhteydessä ja sivistysjohtajalle annetussa selvityksessä on nostettu esiin seuraavia seikkoja.

Kempeleen kunnan peruskouluissa liikunnan opetusta järjestetään seka- ja erillisryhmissä. Vuosiluokilla 1.-6. opetus tapahtuu pääsääntöisesti sekaryhmissä kunnan kaikilla kouluilla. Vuosiluokilla 7.-9. opetusta on sekä seka- että erillisryhmissä (tytöt / pojat). Opetusryhmät vaihtelevat kouluittain ja koulujen sisällä tilanteiden ja liikuntalajien mukaan (esim. uinninopetus). Ylikylän ja Linnakankaan kouluissa on 7.-9. -vuosiluokilla käytössä sekaryhmät, jossa opetusryhmillä on pääsääntöisesti aina kaksi opettajaa. Kirkonkylän koululla on käytössä pääosin erillisryhmät, mutta sekaryhmiä käytetään tilanteen mukaan ja valinnaisaineissa. Lukiossa on siirrytty liikuntatunneilla sekaryhmiin. Oppilailla on tuntien sisällä mahdollisuus valita, missä ryhmässä hänellä on mahdollisuus liikkua.

Kaikilla kouluilla liikunnanopetusta ohjaa koulujen omat liikuntasuunnitelmat, joissa perustana ovat valtakunnallinen liikunnan opetussuunnitelma, vuodenajat sekä käytössä olevat tila- ja liikuntapaikkaresurssit. Koulupäivän aikaiseen liikkumiseen tarjotaan mahdollisuuksia koulujen tilaolosuhteiden mukaisesti; välitunneilla on käytössä liikuntavälineitä ja mahdollisuus hyödyntää koulun kenttää, piha-aluetta sekä liikuntasalia.

Lisäksi oppilaista koulutetut välituntiliikuttajat järjestävät liikuntatempauksia muille oppilaille (esim. Ylikylä, Linnakangas).

Nämä toimintamallit tukevat, aloitteessa esitetyn mukaisesti, sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä, ehkäisee ulkopuolelle jättämistä ja syrjintää, sekä vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja hyväksytyksi tulemista.

Osalla kouluista nykyinen tilanne, liikuntasalin puute, rakentaminen ja mahdolliset väistötilat hankaloittavat välituntiliikunnan järjestämistä. Kuitenkin näkymä uusien investointien myötä näyttää valoisalta, ja kaikessa koulujen toiminnassa pyritään edelleen kehittämään ja huomioimaan liikunnan ilo sekä myönteisyys olemassa olevat resurssit, kouluympäristöt ja liikuntamahdollisuudet huomioiden.

Kaiken kaikkiaan kouluilla tehdään hyvin paljon erilaisia toimia positiivisella tavalla liikunnallisen päivän toteuttamiseksi ja liikuntaan kannustamiseksi sekä opetuksen yhteydessä että välitunneilla. Lisäksi Kempele Akatemian palvelut tuottavat liikunnan ilon mahdollisuuksia Akatemia Actionin kautta ja urheiluseurat järjestämisensä harrastusmahdollisuuksien myötä. Liikunnalliseen elämäntapaan ja iloisiin liikkumiskokemuksiin kehitetään edelleen positiivisia keinoja sekä kouluissa että muissa Kempeleen kunnan tuottamissa palveluissa.

 

Valiokunnan ohjaus:
Palveluvaliokunta pitää hyvänä tehtyä aloitetta ja kiittää siihen annettua vastausta. Keskustelussa nousi kehittämisideoita koululiikuntaan mm. liittyen arkiliikuntaan ja yksilölajeihin. Palveluvaliokunta huomauttaa, että sekaryhmät koululiikunnassa eivät aina tue kaikkien oppilaiden liikkumisen iloa. Palveluvaliokunta suosittaa edelleen kehittämään positiivisia keinoja liikunnalliseen elämäntapaan ja iloisiin liikkumiskokemuksiin, esimerkiksi mahdollistamalla opettajien lisäkoulutusta. Palveluvaliokunta on kiinnostunut kuulemaan, miten lapset ja nuoret itse toivovat koululiikuntaa kehitettävän.