Perustelut
Varhaiskasvatus toteutti helmikuussa 2026 kunnallisen ja yksityisen varhaiskasvatuksen yhteisen asiakastyytyväisyyskyselyn. Kyselyä uudistettiin syksyllä 2025 varhaiskasvatuksen laatutyöryhmän toimesta. Asiakaskysely on osa varhaiskasvatuksen laadunhallinnan kokonaisuutta, ja sen tuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Jatkossa asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan vuosittain yhteisenä sekä kunnallisessa että yksityisessä varhaiskasvatuksessa. Laadunhallintaa tukevat asiakaskyselyn lisäksi muun muassa lasten ja henkilöstön laadunarvioinnit, joita toteutetaan vuosittain kehittämisen painopistealueiden mukaisesti. Vuoden 2026 painopistealueena on leikki.
Asiakastyytyväisyyskyselyyn vastasi yhteensä 344 huoltajaa, mikä vastaa noin 30 prosenttia varhaiskasvatuksen asiakasperheistä. Kunnallisen varhaiskasvatuksen huoltajat osallistuivat kyselyyn aktiivisemmin kuin yksityisen varhaiskasvatuksen huoltajat. Yksityinen varhaiskasvatus toteuttaa kuitenkin lisäksi omia asiakaskyselyitään osana yritystensä kehittämistyötä.
Asiakastyytyväisyyskysely oli avoinna kolmen viikon ajan helmikuussa, ja siitä tiedotettiin monikanavaisesti asiakasperheille. Kyselyssä tarkasteltiin varhaiskasvatuksen saatavuutta ja tavoitettavuutta, toiminnan yleistä laatua, kodin ja varhaiskasvatuksen välistä yhteistyötä, toimintaympäristöä, vuorovaikutusta ja ilmapiiriä, pedagogista toimintaa sekä varhaiskasvatuksen kokonaisarviota. Lisäksi huoltajilla oli mahdollisuus antaa avointa palautetta sekä tuoda esiin toiminnan vahvuuksia ja kehittämistarpeita.
Varhaiskasvatuspalvelut saivat huoltajilta kokonaisuutena erittäin myönteisen arvion. Teema-alueiden keskiarvo oli 4,6/5, ja kaikkien osa-alueiden arvioitiin toteutuvan kiitettävästi. Avoimissa palautteissa korostuivat lämmin ja välittävä ilmapiiri, henkilöstön ammattitaito ja ystävällisyys, toiminnan monipuolisuus sekä sujuva yhteistyö huoltajien kanssa. Toimintaa pidettiin joustavana ja toimintaympäristöjä laadukkaina, ja varhaiskasvatuksen koettiin olevan turvallista. Erityistä kiitosta saivat lapsiryhmien toimivuus ja pedagogisen toiminnan monipuolisuus.
Kehittämistarpeina huoltajat nostivat esiin ulkoilun lisäämisen, lapsen arkeen liittyvän viestinnän vahvistamisen, henkilöstön pysyvyyden ja riittävyyden turvaamisen sekä ryhmäkokojen pienentämisen. Lisäksi huoltajat toivoivat entistä enemmän kuulluksi tulemista. Yksittäisissä vastauksissa nousi esiin huolta myös varhaiskasvatuksessa tarjottavien aterioiden laadusta sekä kasvatushenkilöstön riittävyydestä päiväkodeissa. Kyselyn tuloksia käsitellään tarkemmin osa-alueittain valiokunnan kokouksessa.
Valiokunnan ohjaus:
Mahdolliset ohjauksesta poikkeavat näkemykset: