Perustelut
Aloitteessa esitetään, että Kempeleen kouluissa ryhdyttäisiin tarjoamaan ilmaista aamupuuroa koululaisille parina päivänä viikossa vuoden 2024 alusta lähtien. Perusteluna todetaan THL:n tutkimus, jonka mukaan monet lapset eivät syö lainkaan aamupalaa ja, että useilla paikkakunnilla on tarjottu aamupuuroa ennen oppituntien alkamista. Lisäksi todetaan, että aamupalan tarjoamisesta 1-2 kertaa viikossa on tutkimuksen mukaan saatu positiivisia kokemuksia. Aloitteen mukaan kyseinen hyvinvointiin tähtäävä ja syrjäytymistä ennaltaehkäisevä työ ei tulisi kunnalle kalliiksi, ja ehdotetaan toiminnan toteuttamista yhteistyössä seurakunnan kanssa. Aloitteen mukaan monissa perheissä oppilaiden ja aikuisten kohtaaminen sekä keskustelu heidän välillään jää vähäisiksi, ja aamupuurohetki voisi tarjota mahdollisuuden myös siihen. Aloitteella tähdätään nälän poistamisen lisäksi lasten ja nuoren kohtaamiseen, syrjäytymisen ehkäisemiseen ja yhteisöllisyyden lisäämiseen kouluissa.
Aamupalan tärkeydestä ja sen vaikuttavuudesta oppilaiden jaksamiseen ja keskittymiseen koulussa ei liene suuria erimielisyyksiä. Tosille aamupala ei maistu lainkaan, ja toisille se on välttämätön jaksamiselle ja päivän käyntiin lähtemiselle. Tutkimusten mukaan aamupalan syöminen näyttäisi parantavan suoriutumista erilaista tarkkaavaisuutta, keskittymiskykyä ja muistia vaativista tehtävistä. Lisäksi aamupalalla näyttäisi olevan yhteys painonhallintaan liittyvin ongelmiin. Usein todetaan myös, että aamupala on yksi päivän pääaterioista. Aamupalan koostumuksesta esitetään monia suosituksia, mutta lähes kaikissa todetaan, että sen olisi hyvä sisältää kuitupitoista hiilihydraatinlähdettä, kuten täysjyväleipää, puuroa, sokeroimatonta mysliä, kaurahiutaleita ja leseitä.
Ateriapalveluiden näkökulmasta aamupuuron tarjoilukokeilu olisi mahdollista toteuttaa Kirkonkylätalolla, koska siellä on ruoan valmistuskeittiö ja enemmän henkilökuntaa jakelukeittiöihin verrattuna. Pienillä kouluilla yhdistelmätyöntekijöillä siivoustyön mitoitukset rajoittavat työajan käyttöä keittiötyöhön. Kokeilusta on mahdollista saada tietoa aamupuuron tarpeellisuudesta, suosiosta ja sen vaikutuksista oppilaiden jaksamiseen ja vireyteen tai muihin seikkoihin, joilla on vaikutuksia koulutyöhön. Lisäksi saataisiin tietoa aamupuuron tarjoamiseen liittyvistä järjestelyistä, kustannuksista ja suuntaa henkilöstötarpeesta, jos se toteutettaisiin eri koululla. Ateriapalvelujen mukaan tarjoiluaika voisi olla klo 7.45–8.15. Koulujen näkökulmasta tarjoiluaika tulisi olla klo 7.30-8.00. Käytännön järjestämistä suunniteltaessa tulee huomioida koulun työjärjestykset, tarjoilukapasiteetti, tasa-arvoinen oppilaiden kohtelu sekä mahdolliset ruoka-ainerajoitteet. Ateriapalvelujen mukaan aamupuurotarjoilua ei pystytä toteuttamaan nykyisellä henkilöstöresurssilla. Sen järjestäminen vaatii ammattitaitoisen kokin (4h) ja henkilöstöä astiahuoltoon. Lisäksi aamupuuron toteuttaminen koululla vaatii valvonnan, johon tarvitaan myös henkilöstöresurssia.
Uuden keskuskeittiön aloitukseen liittyvien haasteiden vuoksi ateriapalveluissa katsotaan, että kokeilu voitaisiin toteuttaa syyslukukauden 2024 aikana. Laskelmien mukaan aamupuuron tarjoaminen kaksi kertaa viikossa Kirkonkylätalon n. 250–300 oppilaalle kustantaisi elintarvikkeiden osalta n. 6000 €/vuosi ja henkilöstökustannuksina n. 5500 €/vuosi. Henkilöstökustannuksiin on laskettu vain kokin osuus. Astiahuollon järjestämisen kustannuksia ei ole laskettu henkilöstömenoihin, koska se voisi olla mahdollista vapaaehtoistyöntekijöiden toimesta seurakunnan tai järjestöjen kautta. Lisäksi arvion mukaan pakolliseen valvontaan liittyvät kustannukset olisivat n. 6000 €/vuosi.
Aamupala on kaiken kaikkiaan yksi tärkeimmistä perheen yhteisistä hetkistä, ja lapsille olisi tärkeää saada viettää se perheen kanssa. Aamupalan tarjoaminen kuuluu huoltajien ”velvollisuuksiin”, eikä koulussa tarjottava aamupuuro saisi viedä tätä hetkeä tai siirtää sitä koulun ja ateriapalvelujen tehtäväksi. Koulussa tarjottava aamupuuro saattaa aiheuttaa myös sen, että enenevässä määrin aamupala jätetään kotona tarjoamatta, koska se saadaan kuitenkin koulussa.
Aamupuuron tarjoamisen sijaan voitaisiin kouluilla seurata tai kysyä oppilailta, jääkö joillakin aamupalaa kotona saamatta. Asiayhteydessä voitaisiin miettiä kouluterveydenhuollon mahdollisuuksia terveystarkastusten yhteydessä ja informoida koteja aamupalan tärkeydestä. Joissakin tilanteissa on mahdollista myös ilmaista sosiaalitoimeen huoli oppilaan hyvinvoinnista.
Aamupalan tarjoaminen oppilaille ennen koulun alkua on huoltajien tehtävä, eikä sitä tulisi ottaa koulun vastuulle. Aamupuuron tarjoaminen kahdesti viikossa valmistuskeittiön yhteydessä 250-300:lle oppilaalle aiheuttaa arvion mukaan noin 17500 €:n kustannukset vuodessa. Arviota kaikilla kouluilla, kaikille oppilaille tarjottavasta aamupuurokustannuksista ei tässä vaiheessa ole tehty. Aamupuuron tarjoaminen noin 3000:lle perusopetuksen oppilaalle olisi kuitenkin varsin huomattava lisäkustannus. Lisäksi sillä olisi vaikutuksia oppituntien, henkilöstön ja koulukuljetusten järjestämiseen. Asiasta päätettäessä on huomioitava kunnanhallituksen asettamat vaatimukset talouden sopeuttamistoimista.
Valiokunnan ohjaus:
Palveluvaliokunta ei näe tällä hetkellä mahdolliseksi aamupalan tarjoamista koulujen oppilaille kunnan toimesta. Tulevaisuutta ajatellen tarve aamupalalle voitaisiin kartoittaa kyselyllä.