Kunnanhallitus, kokous 29.8.2022

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 245 Suunnittelutarveratkaisu / Mourungintie 73

244Dno-2022-183

Valmistelija

  • Juha Auno, kaavasuunnittelija, juha.auno@kempele.fi

Perustelut

Hakemus:
Kempeleen kunnalle on jätetty suunnittelutarveratkaisuhakemus koskien Juurussuon osa-alueella sijaitsevaa kiinteistöä 244–401–8–421 (Lassila). Kiinteistön pinta-ala on 24 990 m2, josta on tarkoitus lohkoa n. 15 000 m2 määräala suunnittelutarveratkaisua varten. Hakemuksessa esitetään uuden enintään 1 1/2-kerroksisen asuinrakennuksen (300 m2) sekä talousrakennuksien (yhteensä 200 m2) rakentamista kyseisen nykyisellään rakentamattoman tilan alueelle.

Kaavatilanne:
Alueen maankäyttöä ohjaavassa Oulun seudun yleiskaavassa 2020 rakennuspaikka sijaitsee maa- ja metsätalousalueella (M). Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön. Alueelle voidaan sijoittaa maa- ja metsätalouteen tai muuhun alueelle soveltuvaan elinkeinotoimintaa liittyviä asuinrakennuksia. Erityisistä syistä alueelle voidaan sijoittaa myös muita asuinrakennuksia. Rakennukset on sijoitettava siten, ettei niistä aiheudu maisema- eikä ympäristöhaittaa. Suunnittelusuosituksen mukaan asuinrakennukset on pyrittävä sijoittamaan olevien yhdyskuntateknisten verkostojen piiriin. Asuinrakentamisesta ei saa aiheutua kunnalle kohtuuttomia kustannuksia pitkälläkään aikavälillä.

Naapurien kuuleminen ja lausunnot:
Kunta on kuullut naapurikiinteistöjen omistajia. Naapureilla ei ole ollut huomautettavaa hankkeeseen.
Mourungin Järvitien tiekunta, Oulun Seudun Sähkö ja Kempeleen Vesihuolto ovat omissa lausunnoissaan puoltaneet hakemusta.

Rakentamisrajoitus:
Kempeleen kunnan rakennusjärjestyksen 6 § mukaan asemakaavoittamattomat alueet ovat MRL 16 §:n mukaisia suunnittelutarvealueita. Erityisten edellytysten täyttymisestä 16 §:n tapauksessa päättää kunnanhallitus. Maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:ssä määrätään rakennusluvan erityisistä edellytyksistä suunnittelutarvealueella:

Rakennusluvan myöntäminen suunnittelutarvealueella edellyttää, että rakentaminen:
1) ei aiheuta haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueidenkäytön muulle järjestämiselle;
2) on sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta; ja
3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista.

Rakentaminen suunnittelutarvealueella ei myöskään saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Rakennusjärjestyksen 7 §:n mukaan rakennuspaikan tulee olla sijainniltaan, muodoltaan, maastosuhteiltaan ja maaperältään tarkoitukseensa sovelias sekä pinta-alaltaan riittävä. Asemakaava-alueen ulkopuolella asuntokäyttöön tarkoitetun rakennuspaikan tulee olla pinta-alaltaan vähintään 10 000 m2. Milloin rakentamisella ei vaikeuteta kaavoitusta ja alueella on yhteinen vesihuoltojärjestely, rakennuspaikan pinta-ala voi olla pienempi, kuitenkin vähintään 3000 m2.
Rakennusjärjestyksen 8 §:n mukaan rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 10 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 500 m2. Asuntokäyttöön tarkoitetulle rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään puolitoistakerroksisen asuinrakennuksen, jossa saa olla vain yksi asunto. Asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 300 m2. Asuinrakennuksen lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa asumiseen liittyviä yksikerroksisia talousrakennuksia.

Hakijan esittämät perustelut:
Alueen maankäyttöä ohjaavassa Oulun seudun yleiskaavassa 2020 alueelle voidaan sijoittaa maa- ja metsätalouteen tai muuhun alueelle soveltuvaan elinkeinotoimintaan liittyviä asuinrakennuksia tai erityisistä syistä myös muita asuinrakennuksia. Rakennushankkeen toteutuessa alueella on tarkoitus harjoittaa mehiläistarhausta sivuelinkeinona.
Hakija on pyytänyt Kempeleen kuntaa selvittämään mahdollisuutta saada suunnittelutarveratkaisu kiinteistölle. Asiaa on käsitelty 1.3.2022 Elinvoimavaliokunnan kokouksessa, jossa valiokunta ohjasi, että suunnittelutarveratkaisua puollettaisiin, koska hakijalla on suunnitelmissa maatalouteen liittyvää yritystoimintaa.
Yritystoiminta ja toimitilat tulevat sijoittumaan kiinteistölle ja varsinainen mehiläistarhaus/mehiläispesät kyseisen kiinteistön lisäksi Juurussuon alueelle yksityisen maanomistajan metsiin ja pelloille. Mehiläispesät on tarkoitus sijoittaa eri puolille kylää siten, että niistä ei aiheudu haittaa alueen asukkaille. Paikallisen maanomistajan/maanviljelijän kanssa tehtävällä yhteistyöllä on tarkoitus saavuttaa Synergiahyötyä edistämällä maaseudun elinvoimaisuutta sekä luonnon monimuotoisuutta.
Yrityksen toimitilat sijoittuvat asuinrakennukseen sekä kotieläinrakennukseen. Yritystoimintaan liittyvää kalustoa ja välineistöä, kuten mehiläispesiä/pesäkalustoa, hoitotarvikkeita, suojavarusteita, sadonkorjuutarvikkeita ja hunajankäsittelyvälineistöä käsitellään ja säilytetään kiinteistöllä.

Perustelut:
Oulun seudun yleiskaava 2020 - osayleiskaavan rakennuspaikkaa koskevan kaavamääräyksen mukaan maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M) voidaan sijoittaa maa- ja metsätalouteen tai muuhun alueelle soveltuvaan elinkeinotoimintaan liittyviä asuinrakennuksia tai erityisistä syistä myös muita asuinrakennuksia.

Hakijan esittämät perustelut kiinteistöllä tapahtuvasta yritystoiminnasta voidaan katsoa tässä tapauksessa soveltuvan tälle kiinteistölle.

Hakemuksen mukainen rakentaminen sijoittuu olevan rakentamisen läheisyyteen ja olemassa olevien yhdyskuntateknisten verkostojen piiriin sekä olevan yksityistien läheisyyteen. Hanke ei vaikeuta kulttuuriympäristön arvojen ja virkistystarpeiden turvaamista.  Rakentaminen ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- ja muita vaikutuksia eikä hankkeen siten katsota aiheuttavan haittaa kaavoitukselle tai alueidenkäytön muulle järjestämiselle.

Edellä esitettyyn perustuen maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n mukaisten erityisten edellytysten voidaan katsoa täyttyvän ja suunnittelutarveratkaisu voidaan näin ollen myöntää.

Ratkaisuvalta:
Kempeleen kunnan 1.8.2022 voimaantulleen toimintasäännön 6 §:n mukaan kunnanhallitus päättää MRL 137 §:n mukaisista rakennusluvan erityisistä edellytyksistä suunnittelutarvealueella siltä osin, kun sitä ei ole määrätty viranhaltijalle. Hakemuksessa kyse on rakennusluvan erityisistä edellytyksistä suunnittelutarvealueella, jota ei ole osoitettu oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa rakennuspaikaksi, ja jolla ei ole olemassa olevaa asuinrakennusta. Näin ollen päätöksen hakemuksesta tekee kunnanhallitus.

Sovellettavat oikeuslähteet:
Maankäyttö ja rakennuslaki 16 §, 137 §.
Kempeleen kunnan rakennusjärjestys 6 §, 7 §, 8 §.
Kempeleen kunnan toimintasääntö 6 §.

Elinvoimavaliokunta (1.3.2022):
Elinvoimavaliokunta ohjasi, että suunnittelutarveratkaisua puollettaisiin, koska hakijalla on suunnitelmissa maatalouteen liittyvää yritystoimintaa.

Tekninen johtaja:
Ehdotan, että kiinteistölle 244–401–8–421 (Lassila) myönnetään suunnittelutarveratkaisu hakemuksen mukaisesti uuden asuinrakennuksen (300 m2) ja talousrakennuksien (yhteensä 200 m2) rakentamiseksi. Suunnittelutarveratkaisua vastaava rakennuslupa on haettava enintään kahden vuoden kuluessa päätöksen tultua lainvoimaiseksi.

KUNNANJOHTAJA:
Kunnanhallitus hyväksyy teknisen johtajan päätösehdotuksen. 

Päätös

Kunnanjohtaja teki kokouksessa muutetun päätösesityksen:

"Kunnanhallitus hyväksyy teknisen johtajan päätösehdotuksen. Kunnanhallitus edellyttää, että hakijalla on liiketoimintasuunnitelma ja liiketoimintaa varten on perustettu Y-tunnus ennen rakennusluvan myöntämistä."

Muutettu päätösesitys hyväksyttiin.

Merkittiin, että tekninen johtaja Tuomo Perälä poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana.

Tiedoksi

Hakija, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, kaavoitus, rakennusvalvonta, kirjaamo, palvelusihteerit HJ, AM, tekninen avustaja KP

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.                

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään. Viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.
 

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Julkipanon jälkeen annettavassa päätöksessä valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Päätöksen katsotaan tulleen viranomaisen tietoon kuitenkin kirjeen saapumispäivänä.

Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianomaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Käytettäessä todisteellista tiedoksiantoa, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jona päätös on luovutettu asianosaiselle tai hänen lailliselle edustajalleen. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianosaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana.

Käytettäessä todisteellista sähköistä tiedoksiantoa päätös katsotaan annetun tiedoksi, kun asiakirja on noudettu viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
 

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle

postiosoite: PL 189, 90101 Oulu
käyntiosoite: Isokatu 4, 3. krs, Oulu
faksi: 02956 42841
sähköposti: pohjois-suomi.hao@oikeus.fi
 

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.


Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3) vaatimusten perustelut;
4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä:

1) valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
2) selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
3) asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin oikeusministeriön asetuksessa (31.12.2018 /1383) säädetään.


Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Kempeleen kunnan kirjaamosta.

Kempeleen kunta
PL 12
90441 Kempele
sähköposti: kirjaamo@kempele.fi

Kirjaamon aukioloaika on työpäivisin klo 9.00 - 15.00.