Perustelut
Hyvinvointialueen järjestämissuunnitelma toimii sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisohjelmana Pohjois-Pohjanmaalla. Se konkretisoi hyvinvointialueen strategian toimenpiteitä. Järjestämissuunnitelman tavoitteena on, että alueen asukkaat saavat palveluita yhdenvertaisesti, monipuolisesti ja tarpeiden mukaan. Järjestämissuunnitelma yhteensovittaa tarpeen mukaiset sote-palvelut väestölle, palvelujen, palvelurakenteen ja verkoston uudistamisen sekä talouden tasapainottamisen.
Järjestämissuunnitelmassa on määritelty tavoitteita, toimenpiteitä ja resurssivaikutuksia kotona ja arjen toimintaympäristössä tapahtuvalle tuelle ja palveluille, palvelutarpeen mukaisille sote-keskusten palveluille, Pohjois-Pohjanmaan asukkaiden yhteisille palveluille sekä yhteistyöalueen yhteisille palveluille. Kotona ja arkiympäristössä tapahtuvan tuen palvelut on määritelty asiakasryhmittäin: lapset, nuoret ja perheet, ikäihmiset, vammaiset henkilöt, mielenterveys- ja päihdeasiakkaat. Suunnitelma sisältää myös palvelujen rakenteeseen ja palveluverkkoon tehtäviä muutoksia. Järjestämissuunnitelman luonnosta tarkennetaan lausuntokierrokselta saatujen palautteiden pohjalta. Arvio on, että järjestämissuunnitelma on Pohjois-Pohjanmaan aluevaltuuston päätettävänä lokakuussa 2022.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen järjestämissuunnitelman luonnoksesta voi jättää lasunnon osoitteeseen: hyvinvointialue.kirjaamo@ppshp.fi. Lausuntoaikaa on 30.9.2022 saakka.
Palveluvaliokunta (20.9.2022):
Palveluvaliokunta kävi läpi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen järjestämissuunnitelman luonnosta. Luonnos herätti vilkasta keskustelua.
KUNNANJOHTAJA:
Kunnanhallitus toteaa järjestämissuunnitelmasta Kempeleen kunnan lausuntona seuraavaa:
- järjestämissuunnitelma on aikataulupaineet huomioiden pääosin laadukkaasti tuotettu kokonaisuus ja sen pohjalta hyvinvointialueen lähitulevaisuutta on hyvä lähteä rakentamaan. Kyse on historiallisesta ja suuresta muutoksesta, joten kehittämistyössä on oltava samaan aikaan sekä rohkea ja määrätietoinen, että fiksu ja maltillinen. Hyvinvointialueiden taloudelliset realiteetit ja mm. haasteet työvoiman riittävyydessä/saatavuudessa kuitenkin edellyttävät muutoksia totuttuihin toimintatapoihin ja palvelurakenteisiin. Ainoa kestävä tapa tehdä resurssiviisaita muutoksia on perustaa ne faktoihin ja tutkittuun tietoon. Kempeleen kunta on vahvaa kasvualuetta, jossa lasten ja nuorten määrän lisäksi myös ikäihmisten joukko kasvaa lähivuosina voimakkaasti. Tämä kaikki heijastuu erilaisiin palvelutarpeisiin. On tärkeää, että palveluverkon kehittäminen ja lähellä säilytettävät perustason palvelukokonaisuudet huomioivat nämä kehitystrendit ja niiden vaikutukset palvelujen kysyntään ja tarjontaan. Lisäksi kunnan ja hyvinvointialueen rajapintaan syntyy lukuisia yhteistyöpintoja. On erittäin merkityksellistä vaikuttavan palvelutuotannon kannalta, että yhdyspinnat tunnistetaan ja ne saadaan arjessa toimimaan sujuvasti. Kantava pinta syntyy vain tiiviillä yhteistyöllä.
- kunta näkee järjestämissuunnitelman vahvuuksina muun muassa seuraavat kehityssuunnat: siirtyminen raskaista palveluista kevyempiin, digipalvelujen laajentuminen, uudet palvelut/yksiöt, uuden sairaalan toiminta, etälääkäripalvelut, perhehoitajien kouluttaminen, yhtenäiset kriteerit ikäihmisten palveluihin (esim. perhehoito, omaishoito ja kotihoito) sekä niihin toiminta- ja soveltamisohjeet ja teknologisten ratkaisujen lisääminen (esim. lääkeautomaatit, etäkotihoito jne.).
- kunta kantaa huolta muun muassa seuraavista asioista järjestämissuunnitelmassa: ovatko esitetyt ja nopeallakin aikataululla ehdotetut toimenpiteet realistisia esim. tehostetun palveluasumisen/laitos/sairaalapaikkojen purkamisen ja perhehoidon toteutumisen osalta? Esitettyjen toimenpiteiden osalta kustannusten vaikutuksia ei ole määritelty kaikilta osin, sote-keskusten sijoittumista alueellisesti ei ole määritelty suunnitelmassa, millaisin toimin palvelutuotannon henkilöstön riittävyys/rekrytointi turvataan?
- kunta nostaa esiin muina huomioina järjestämissuunnitelmaan liittyen muun muassa seuraavat asiat: miten on varauduttu riittävään työvoiman saatavuuteen ikäihmisten palvelujen osalta ottaen huomion, että myös hoitohenkilöstö / työvoima ikääntyy? Miten/mistä saadaan työntekijöitä? Ikäihmisten palveluita mainitaan järjestettävän lähi- ja aluepalveluina. Mikä on ero lähipalvelun ja alueellisen palvelun välillä ja miten se asiakkaalle/maakuntalaisille näkyy? Sote-keskusten palveluiksi on järjestämissuunnitelmassa mainittu olevan mm. perusterveydenhuollon, suun terveydenhuollon, sosiaalityön ja muun sosiaalihuollon palvelut, kansansairauksien ehkäisy sekä neuvolapalvelut. Sijoittuuko sotekeskuksiin myös ikäihmisten ikäkeskukset? Ikäihmisten palveluihin mainitaan tulevan erikseen ikäkeskuksia. Tehostetun palveluasumisen paikkoja vähennetään. Miten järjestetään turvallinen ympärivuorokautinen hoito? Tavoitteeksi on määritelty vähennettävien paikkojen määrä sekä resurssivaikutuksissa huomioituna kevyempien palveluiden vahvistaminen. Toimenpiteitä ei ole näihin kumpaankaan avattu. Mitä nämä vahvistavat toimenpiteet ovat? Miten sijoittuvat arviointi- ja kuntoutuskeskukset (jotka sisältävät vuorohoitopaikat)? Nämä tärkeitä paikkoja myös omaishoidon vapaiden järjestämisiin.
- kunta pitää hyvänä, että valtioneuvosto on päättänyt kunnilta hyvinvointialueille vuokrattavien kiinteistöjen pääomavuokran 6 % tasosta siirtymäaikana. Pääomavuokran valtakunnallinen harmonisointi asetuksen mukaisesti kohtelee kuntia kiinteistöjen omistajina ja hyvinvointialueita kiinteistöjen vuokralaisina tasapuolisesti. Harmonisoidut vuokrat muodostavat yhtäläisen ja tasapuolisen perustan hyvinvointialueen palveluverkon suunnittelulle.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.
Merkittiin, että Antti Ollikainen ja Sanna Laine ilmoittivat olevansa esteellisiä (yhteisöjäävi, mukana hyvinvointialueen hallinnossa) ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Tapio Juvani johti puhetta asian käsittelyn ajan.
Merkittiin, että Virpi Uutela poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana.